Vasat turvaan niittokoneelta metsästyskoirien avulla

Karkeakarvainen saksanseisoja Lumi risteilee innokkaasti janakkalalaisella heinäpellolla liinaan kytkettynä. Niittämätön heinä peittää koiran melkein kokonaan, mutta pää ylhäällä riistaa etsivää koiraa se ei haittaa. Tarkoituksena on etsiä pellosta lymyävät kauriin ja peuran vasat ennen niittokoneen saapumista. 

– Kyllähän koiran nenä on korvaamaton. Tuulen alta kun lähtee, niin kyllä se sen hajun aika kaukaakin sitten saa, toteaa koiraa ohjaava Nanna Salonen. 

Lähistöllä asuva maanviljelijä on pyytänyt metsästäjiä apuun ennen niittoa alueella olevan tiheän sorkkaeläinkannan vuoksi. Keskikesän lähestyessä vasat saattavat häirittyinä karkota itsenäisesti, jolloin pelkkä tarkka läpikäynti on riittävä toimenpide. Pian peltolohko on tarkistettu ja niitto voi alkaa.

Heinäpelto houkuttaa kaurisemoa

Niittämätön heinäpelto voi olla kaurisemon näkökulmasta houkutteleva paikka jättää vasa turvaan pedoilta. Pieni vasa hukkuu laajaan heinikkoon helposti, mutta voi lymytessään joutua pedon sijasta niittokoneen kitaan. 

Etenkin alkukesästä heinäpellot olisi hyvä tarkastaa tavalla tai toisella ennen niittoa. Tiukasti lymyävä vasa voi kuitenkin olla pelkälle ihmissilmälle hankala löytää. Lisäksi suuremmat peltokuviot käyvät hyvin työläiksi tarkastettaviksi isommallekin porukalle. 

Tällöin riistaverisestä koirasta voi olla iso apu. Riistaa hakemaan tottunut koira ja kokenut ohjaaja käyvät nopeasti isommankin peltokuvion läpi vasojen varalta. 

Katso video (YouTube): Saksanseisoja tarkastaa heinäpellon ennen niittoa.

Keinoja estää vasojen joutuminen niittokoneeseen: 

– Drooni lämpökameralla. Otollisissa olosuhteissa tällaisella voi käydä nopeasti suuriakin kuvioita läpi.  Esimerkiksi lintukosteikoilla vieraspetoja pyytävillä seurueilla voi olla käytössään lämpökamerallisia drooneja. 

– Koirapartiot. Riistaverinen koira aistii vasan huomattavasti ihmistä tehokkaammin ja käy myös nopeammin maastoa läpi pelkkiin ihmisvoimiin ja -aisteihin verrattuna. Koirakko on usein helpompi löytää apuun kuin hyvin varusteltu drooni, joita ei löydy joka paikasta. 

– Lämpökamera. Metsästäjien käytössä saattaa on myös lämpökameroita, joilla pystyy hyvissä olosuhteissa paikantamaan vasoja. Lämpökameran teho saattaa heikentyä, mikäli kameraa käytetään aurinkoisena päivänä tai mikäli heinä on niin korkeaa, ettei vasa näy suoraan kameralle. 

– Pelotuslippu. Heinäpellolle viedään muutamaa päivää ennen niittoa seipäitä, joissa on esimerkiksi pitkä ja ohut suikale muovia tai muuta tuulessa liehuvaa ja ääntä pitävää materiaalia. Tämä on saattaa olla riittävä pelote kaurisemoille, jolloin ne kuljettavat vasat turvallisempaan paikkaan heinäpellolta.

– Niiton aloitus keskeltä peltoa. Kun niitetään keskeltä kohti reunoja, monet linnut ja rusakot poistuvat laitoja kohti ja aikanaan pois peltokuviolta. Tämä ei toimi lymyäville kauriinvasoille alkukesästä, mutta on hyvä keino monille muille lajeille ja siinä vaiheessa kesää, kun vasat karkkoavat itsenäisesti.