Tutkimus: Potilaan ääni ei aina tule kuulluksi psykiatrisessa hoidossa
25.6.2026 06:11:00 EEST | Potilasvakuutuskeskus | Tiedote
Psykiatrisessa sairaalahoidossa potilaan mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja päätöksentekoon on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Potilasvakuutuskeskuksen aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että osa potilaista kokee jäävänsä ulkopuolelle hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa aineistona käytettiin psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden potilaiden tekemiä potilasvahinkoilmoituksia vuosilta 2010–2021 ja niistä annettuja korvauspäätöksiä. Aineistoa tarkasteltiin potilaan hoitoon osallistumisen näkökulmasta, ja tuloksissa korostuivat potilaiden kokemukset itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä sekä erilaisista kommunikaatioon liittyvistä puutteista.
- Potilaat kuvasivat toistuvasti kokemuksia siitä, etteivät he saaneet riittävästi tietoa hoidostaan tai päässeet osallistumaan itseään koskeviin päätöksiin. Tämä on merkittävä havainto, koska osallisuus on keskeinen osa turvallista hoitoa, kertoo väitöskirjatutkija Reija Antikainen.
Myös lääkehoitoon liittyvät kysymykset korostuivat aineistossa. Potilaat kokivat, ettei heille kerrottu riittävästi lääkehoidosta, heidän näkemyksiään ei huomioitu, ja lääkehoitoa toteutettiin tai uhattiin toteuttaa heidän tahdostaan riippumatta.
- Hoitotyössä huomiota tulisi kiinnittää potilaan arvostavaan kohtaamiseen. Potilaan osallistuminen voidaan mahdollistaa kuuntelemalla, huomioimalla potilaan mielipide, antamalla tietoa ja motivoimalla potilasta päätöksentekoon, Antikainen sanoo.
Suomessa potilaalla on lain turvaama oikeus saada ymmärrettävää tietoa omasta hoidostaan sekä osallistua hoitoa koskevaan päätöksentekoon mahdollisuuksiensa mukaan. Psykiatrisen hoidon erityispiirteet, kuten vakava psyykkinen sairaus tai rajoitustoimenpiteet, voivat toisinaan vaikeuttaa osallistumista. Ymmärrys omasta hoidosta lisää turvallisuuden tunnetta.
- Kiire ja resurssien puute saattavat vaikuttaa siihen, että potilaita ei oteta yhteistyöhön, vaikka terveydenhuollon vähentyneiden resurssien vuoksi potilaiden sitouttaminen hoitoon on erityisen tärkeää. Myös organisaation tuen puute ja kielteiset asenteet voivat vaikuttaa siihen, kuinka hyvin potilaat osallistetaan hoitoon, Antikainen arvioi.
Jos potilas on tyytymätön hoitoonsa, hän voi tehdä muistutuksen kyseiseen hoitoyksiköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Korvausta hoidossa aiheutuneesta henkilövahingosta voi hakea tekemällä vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot tutkimuksesta:
Väitöskirjatutkija, TtM, sh, Reija Antikainen, Itä-Suomen yliopisto
040 7303 989
reija.antikainen@uef.fi
Riikka Luomanpääviestinnän asiantuntija
Puh:040 922 5586riikka.luomanpaa@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15.
Kuvat

Linkit
Potilasvakuutuskeskus lyhyesti
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Diagnoosiviiveet yksi merkittävimmistä potilasvahinkojen syistä Suomessa20.5.2026 06:11:00 EEST | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2000 potilasvahinkoa. Niistä noin viidesosa liittyy diagnoosin ja hoidon viiveeseen. Viiveistä aiheutuneita vahinkoja tarkasteltiin tuoreessa tutkimuksessa, joka pohjautuu Potilasvakuutuskeskuksen vahinkoaineistoihin vuosilta 2007–2008, 2017–2018 ja 2021–2022.
Potilasvahinkoja tapahtuu myös parhaille osaajille rutiinitoimenpiteissä6.5.2026 06:12:00 EEST | Tiedote
Suurin osa korvattavista potilasvahingoista tapahtuu erilaisissa leikkaustoimenpiteissä. Juuri julkaistu tutkimus paneutuu korva-, nenä- ja kurkkutautien vahinkoihin, ja sen mukaan suurin osa korvatuista vahingoista tapahtuu erikoislääkäreille rutiininomaisissa toimenpiteissä.
Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksen toimitusjohtajaksi8.4.2026 10:23:31 EEST | Tiedote
OTM, VT Minna Plit-Turunen on nimitetty Potilasvakuutuskeskuksen toimitusjohtajaksi 1.7.2026 alkaen. Hänen nimityksensä on osa Vakuutuskeskuksen johtamismallin uudistusta, joka toteutetaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäen siirtyessä eläkkeelle. Uudistuksessa Potilasvakuutuskeskukselle ja Liikennevakuutuskeskukselle nimetään omat toimitusjohtajansa, kun aiemmin niillä oli yhteinen toimitusjohtaja.
BLOGI: Potilasvahinkojen kaksi profiilia – havaintoja terveydenhuollon arjesta1.4.2026 07:45:00 EEST | Blogi
Potilasvakuutuskeskuksen vuosiraportti paljastaa kaksi erilaista potilasvahinkoprofiilia - leikkauksissa ja päivystyksessä korostuvat erilaiset vahingot. Erilaisten vahinkoprofiilien tunnistaminen on virheistä oppimisen edellytys, toteaa Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkäri Lasse Rämö.
BLOGI: Potilasvahinkojen ennätysvuosi – mitä vuoden 2025 luvut kertovat?20.3.2026 01:00:00 EET | Blogi
Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) vuosiraportti 2025 tarjoaa näkymän suomalaisen terveydenhuollon laatuun. PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen analysoi blogissaan syitä jyrkästi kasvaneisiin määriin sekä potilasvahinkoilmoitusten että korvausten osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme