Salibandyliiton puheenjohtaja vaihtuu vuodenvaihteessa – Kaarina Vuori ei hae jatkokaudelle

Salibandyliiton varsinainen kokous järjestetään marraskuussa 2026. Kolmen vuoden välein pidettävässä kokouksessa jäsenet valitsevat lajiliiton puheenjohtajan, hallituksen, valtuuston ja valituslautakunnan toimikaudelle 2027–2029.

– Päätös oli totta kai vaikea, kun aina tuntuu että vielä niin paljon on kesken ja tekemistä olisi. Olen kuitenkin ollut vaativissa puheenjohtajan ja sitä ennen varapuheenjohtajan positioissa yhteensä kuusi vuotta, ja se on vienyt merkittävästi aikaa perheeltä ja muulta elämältä. Myös liiton tilanteen kannalta nyt on hyvä hetki siirtää soihtu seuraavalle. Kaikesta turbulenssista huolimatta talous on ollut jo useamman vuoden hyvässä kunnossa, liiton ja liigan organisaatioita vahvistettu määrätietoisesti sekä vaativien tupla-MM-kisojen valmistelut pitkälle suunniteltuna, Kaarina Vuori taustoittaa.

Suomi on niittänyt hallituskauden aikana erinomaista urheilumenestystä, kun kahden vuoden aikana on tullut kolme maailmanmestaruutta ja World Gamesin voitto. Samaan aikaan menneet vuodet eivät ole olleet helpoimpia, kun niihin on mahtunut niin taloushaasteita ja organisaation päivittämistä kuin tietysti isoimpana yksittäisenä tapauksena viime vuoden vedonlyöntitapauskin.

– Urheilullisesta menestyksestä kunnia kuuluu tekijöille ja haluankin nostaa isosti hattua huippu-urheilusektorille sekä kaikille Maajoukkuetien ja maajoukkueiden parissa toimineille. Toisaalta yllättävästi eteen tulleissa haastavissa tilanteissa on konkretisoitunut liiton johtohenkilöstön kapeus, ja haluankin vielä kiittää kaikkia näiden kriisien aikana johtotehtävissä toimineita. Välillä vaadittiin todella kovaa venymistä, mutta se tuotti tulosta ja tiukoista paikoista huolimatta lopputulokset ovat olleet hyviä, Vuori muistuttaa.

Yksi istuvan hallituksen kolmivuotiskauden tavoitteista oli valmistaa Salibandyliiton ja SSBL Salibandy Oy:n organisaatiota tulevaisuuden vaateita varten. Toimintaympäristö on muuttunut nopeasti, ja muutos jatkuu.

– On tärkeää varmistaa, että organisaatiota draivataan siihen suuntaan, että henkilöstöllä on palava halu kehittää toimintaa ja osaamista hyödyntää teknologioita. Viime vuosina liiton organisaatiota on vahvistettu rekrytoinneilla ja uutta osaamista on haettu erityisesti digitaalisuuden, markkinoinnin ja kaupallisuuden kehittämiseen. Näissä kehittyminen toisaalta säästää henkilöstöresursseja ja toisaalta samaan aikaan mahdollistaa kaupallisen kasvun. Näin saatavien lisäresurssien avulla pystytään tekemään lajiyhteisöä palvelevia investointeja ja mahdollistetaan lajin kehittämistä eri tasoilla, puheenjohtaja listaa.
– Uudistuksen kohteena ovat olleet myös seuroille tuotettavat palvelut ja niiden toteutus. Tämä työ on vielä kesken, mutta toiminta saadaan käyntiin tämän vuoden puolella.

Toinen hallituksen painopiste on ollut lajin harrastajamäärän kasvattaminen, jolle on kaksien MM-kisojenkin takia lähivuosina ainutlaatuinen tilaisuus. Suurempi harrastajamäärä tekee sarjatoiminnasta elinvoimaisempaa ja alueellisempaa sekä vahvistaa niin taloutta kuin lajin yhteiskunnallista asemaakin. Tätä kokonaisuutta on lähestytty niin lajin mahdollistamisella uusille pelaajille ja kohderyhmille kuin myös pitovoiman parantamisella eli lajin parissa vietettävän ajan pidentämisellä.

– Kuudessa vuodessa on laskeva trendi saatu käännettyä kasvu-uralle eli suunta on oikea. Tämä on laaja kokonaisuus, ja vaikka onnistumisia on jo tullut, niin kaikki kokeilut eivät ole menneet maaliin ajatellusti. Haasteista on kuitenkin opittu, ja esimerkiksi vuoropuhelua seurayhteisön kanssa on lisätty merkittävästi. Jalostumassa on paljon uusia toimintamalleja, ja tätä työtä systemaattisesti jatkamalla yhdessä seurakentän kanssa kasvua päästään varmasti kiihdyttämään, Vuori ennustaa.

– Tähän kokonaisuuteen liittyy myös systemaattisesti tehty lasten ja nuorten pelaamisen kehittäminen. Pelaamisen malleja ja sarjajärjestelmiä on muokattu tutkitun tiedon valossa lapsia ja heidän motivaatiotaan paremmin palveleviin muotoihin, jotta pitovoima paranee. Salibandyliitto oli myös vahvasti luomassa joukkuepelien yhteistä Lasten urheilun viitekehystä, joka laajeni Olympiakomitean kautta käsittämään koko suomalaisen lasten urheilun. Tällä hetkellä ollaan uudistamassa myös nuorten valtakunnallisia sarjoja, ja ytimessä ovat tässä olleet liiton henkilöstön lisäksi seura-aktiivit.

– Tässä on vielä monta mielenkiintoista projektia kesken, mutta onneksi on vielä puoli vuotta aikaa tehdä töitä yhdessä organisaation kanssa. Istuva hallitus pyrkii jättämään mahdollisimman hyvässä kunnossa olevan Salibandyliiton seuraaville luottamushenkilöille, ja totta kai toiveena on, että jatkuvuuden varmistamiseksi myös osa nykyhallituksen jäsenistä hakee jatkoa seuraavalle kaudelle, istuva puheenjohtaja sanoo.

Liiton varsinainen kokous valitsee marraskuussa luottamusjohdon kolmivuotiskaudelle 2027–2029. Luottamushenkilöpohjaisia toimielimiä ovat liiton hallitus ja valtuusto, valituslautakunta ja valiokunnat.

Lue myös: Salibandyliiton puheenjohtaja ja hallitus valitaan marraskuussa – näin voi asettua ehdolle

Salibandyliiton hallitus: Kaarina Vuori (pj.), Juuso Laamanen (vpj.), Mikko Alanko, Tomi Auremaa, Riikka Henkola, Miko Kailiala, Marko Löija, Mikko Seppälä, Petra Viheriävaara, Tuulia Virhiä. Hallitustyöskentelyyn osallistuvat myös liiton toiminnanjohtaja Ville-Mikko Korkka sekä hallituksen sihteerinä toimiva viestintäjohtaja Jussi Ojala.

Hallitustiedotteet ja kokouspöytäkirjat löytyvät täältä.