Kaupunkiniityt edistävät luonnon monimuotoisuutta
22.6.2026 10:49:05 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Niityt tukevat paitsi luontoa myös kaupunkilaisten elämänlaatua. Ne tarjoavat virkistystä, oppimismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä piknikeistä niittotalkoisiin.

Kaupunkiniityt ovat herättäneet viime vuosina paljon huomiota, ja tämä on innostanut mukaan niin kaupunkeja kuin kaupunkilaisia ja yrityksiäkin. Myös uusia niittyjä on perustettu ahkerasti kylvämällä niittykasvien siemeniä tai antamalla nurmikoiden kasvaa niittyinä.
– Nyt oli hyvä katsoa, mitä tällä on saatu käytännössä aikaan, tutkija Pasi Pouta kertoo.
Pouta tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten kasvien monimuotoisuutta voidaan lisätä kaupunkiniityillä. Hän tutki, mikä vaikuttaa kaupunkiniittyjen kasvillisuuteen ja miten erilaiset kaupunkiniityt vertautuvat toisiinsa. Tutkimukseen sisältyi esimerkiksi nurmikoita, tienpientareita, entisiä peltoja, kallioita ja vanhoja perinneniittyjä. Myös uudet kylvämällä tai nurmikoista perustetut niityt olivat mukana.
Tutkimuksen mukaan kaupunkiniityt tarjoavat tärkeän elinympäristön monille kasveille. Niityttämisen avulla voidaan luoda monilajisempaa kasvillisuutta verrattuna tavallisiin nurmikoihin. Silti monet vanhojen perinneniittyjen lajit usein puuttuvat nuoremmilta kaupunkiniityiltä.
– Siihen, mitä erilaisilla kaupunkiniityillä kasvoi, vaikutti erityisesti niittyjen tuottavuus ja häiriöhistoria, kuten maan aiempi kaivaminen ja hoidon voimakkuus. Myös esimerkiksi kaupungistuneisuus, valon määrä ja sijainti vaikuttivat kasvillisuuteen, Pasi Pouta tiivistää.
Niityistä on monenlaista hyötyä ja iloa
Kyselytutkimuksessa viheralan ammattilaiset näkivät niityistä olevan monenlaista hyötyä:
- avoimet maisemat ja kauneusarvot,
- virkistys ja oppiminen,
- myönteiset terveysvaikutukset.
Muuttuvassa ilmastossa niityt nähtiin arvokkaina hulevesien ja lämmön säätelijöinä. Monet mainitsivat, että niityt tulevat usein nurmikoita halvemmiksi ja tarjoavat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjille. Myös erilaisia ajankäyttömahdollisuuksia nähtiin kymmeniä, aina piknikeistä niittyretkiin ja keskiaikaisiin juominkeihin.
Niittyjen tuominen osaksi lähiluontoa voi edelleen edistää ihmisten tietoisuutta ja luontosuhdetta tai vaikka kerätä väkeä niittotalkoisiin.
– Niittyjen tuominen kuntalaisten lähettyville tuo myös mahdollisuuden lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja sitä kautta lisätä ihmisten kiinnostusta huomioida lumo myös omilla pihoillaan, kirjoitti yksi kyselyn vastaajista.
Monimuotoisuuteen voi vaikuttaa pienin keinoin
Viheralan ammattilaiset tunnistivat koko joukon keinoja, joilla niittyjen monimuotoisuuteen voidaan vaikuttaa suoraan:
- niittyverkostojen muodostuminen täytyy taata nykyistä suunnitelmallisemmin,
- niittyjen määrää voidaan lisätä mitä erilaisimmissa paikoissa kaupungissa,
- niittyjen laatua voidaan edistää esimerkiksi sopivalla hoidolla ja pyrkimällä vähentämään rehevöitymistä.
Ammattilaisten mukaan myös ihmisten ajattelutapoja ja käyttäytymistä on pystyttävä muuttamaan. Tämä voisi tapahtua antamalla tietoa, vaikuttamalla asenteisiin ja tekemällä niittymyönteisestä toiminnasta helpompaa.
Pouta painottaa kaupunkiniittyjen kehittämisen tärkeyttä. Nykyisin moni niitty jää ilman riittävää hoitoa, mikä uhkaa niiden monimuotoisuutta
–Kauniit ja monimuotoiset niityt tukevat paitsi luontoa myös asukkaiden elämänlaatua.
Työssä kerättiin mittava kasviaineisto pääkaupunkiseudulta. Se antaa tärkeää tietoa pääkaupunkiseudun niittyluonnon tilasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiPasi PoutaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:0400 529 989Pasi.Pouta@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:0294124205Pia.Purra@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lemmikkeihin kohdistuva väkivalta jää viranomaisilta helposti huomaamatta22.6.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Eläinsuojeluvalvonnassa havaitaan laiminlyönnit selvästi herkemmin kuin väkivalta. Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa kerätty aineisto paljastaa myös, että eläinsuojelurikoksista tuomitut rangaistukset ovat usein lieviä.
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme