Frisbeegolf-aktiivista tuli pelitutkija ja keksijä – Marko Moilasen laboratoriossa syntyy uusi tapa nauttia heittämisestä

Frisbeegolf on yksi Suomen suosituimmista lajeista, jolla oli vuonna 2025 huippu-urheilun instituutti KIHU:n tutkimuksen perusteella lähes 230 000 harrastajaa. Vähintään kerran viikossa pelaavia on 60 000 henkeä. Yksi heistä on Oulun yliopiston käyttöliittymien ja ihmiskeskeisen digitalisaation väitöskirjatutkija Marko Moilanen, jonka urheilusovellusten suunnittelua käsittelevä tutkimushanke sai alkunsa kriittisen pisteen ylittäneestä ärsytyksestä.

"Pelasimme kierroksen harrastajaporukalla, ja mobiilisovelluksen kaatuminen hävitti tuloskirjanpidon. Aloin tutkimaan sovelluksia ja samalla hahmottui muitakin outouksia. Niiden kehitys on jäänyt lajin alkuaikojen tasolle, eivätkä ne vastaa sitä, miten keskeisiä sovellukset ovat valtavalle pelaajamäärälle."

Useista osatöistä koostuvan väitöstutkimuksen päätyö on urheilusovellusten suunnittelua ohjaava viitekehys, joka julkaistaan vuoden kuluttua. Frisbeegolf on tutkimuksessa case-esimerkkinä, mutta viitekehystä voi Moilasen mukaan soveltaa aina, kun urheilulajin ympärille suunnitellaan digitaalista palvelua.

Viitekehyksen taustalla olevan työn laajuudesta kertoo paljon se, että yksi Moilasen jo julkaistuista tutkimuksista käsittelee japanilaista elämän merkityksellisyyttä käsittelevää Ikigai-filosofiaa. Hän sanoo, että ikigai on keino hahmottaa syvällisempiä asioita omasta elämästä.

" Meneillään olevissa testeissä testataan käyttäjien kanssa, että kun kysytään ikigai-aiheisia kysymyksiä, saadaanko sovelluksista syvällisempää palautetta, ja alustavasti kyllä saadaan. Esimerkiksi frisbeegolfista saa hyvää energiaa, se kehittää itseä, tekee onnelliseksi ja mahdollistaa osallisuuden kokemuksia.

Juuri merkityksellisyyden pitäisi Moilasen mielestä olla sovellussuunnittelun ytimessä. Hän huomauttaa, että moni harrastaja tekee asioita "rakkaudesta lajiin", ja sovellusten tulisi tukea tätä. Moilanen huomasi taustatutkimusta tehdessään, että mielekkyyden ja merkityksellisyyden huomioivia suunnittelutyökaluja on kuitenkin erittäin vähän. Ei siis ihme, hän huomasi, etteivät sovellukset huomioi miten tärkeitä ne ovat käyttäjilleen. Ja frisbeegolfin harrastajille sovellukset ovat erittäin tärkeitä. Moilasen tekemät kyselytutkimukset Suomessa ja Yhdysvalloissa osoittavat, että 95 prosenttia pelaajista käyttää jotain sovellusta, ja kuusi kymmenestä tukeutuu niihin jatkuvasti.

"Erään tutkimuksen mukaan mitä tärkeämpi sovellus on käyttäjälle, sitä enemmän käyttäjä on valmis antamaan sen puutteille anteeksi. Uskon, että tästä syystä frisbeegolfissakin on siedetty niin huonoja sovelluksia, että käyttäjät itse ovat verkostoituneet toistensa IT-tueksi. Mutta eihän se niin voi olla."

Moilanen opiskeli ennen tutkijauraansa ihmiskeskeistä suunnittelua Oulun yliopistossa ja työllistyi pian valmistumisensa oululaisen frisbeegolf-kaupan Powergripin palvelukseen. Tällä hetkellä hän jakaa aikansa tutkimustyön ja Powergripin verkkokehitystiimin vetäjänä.

"Yhteistyö Powergripin kanssa on mahdollistanut tutkimusaiheitteni toteuttamisen käytännössä. Elokuussa julkaistaan myös ÄlyMarker-keksintöni, mikä on kokonaan uusi, älykäs tapa kirjata tuloksia ja tilastoja."

Frisbeegolf-laboratoriossa kehitetään älyvalmentajaa

Moilasen frisbeegolf-laboratoriota halkoo suuri heittoverkko, joka nappaa tutkimuksessa käytettävät ja monipuolista mittausdataa keräävät älykiekot talteen ennen niiden kopsahtamista päätyseinään. Laajan tutkimuksen yhtenä osana on syntynyt heittoja analysoiva sovellus, jolla Moilanen pyrkii paikkaamaan lajin valmentajapulaa. Hän kertoo itse oppineensa monen muun tavoin ensin väärän heittotekniikan, josta on työlästä oppia pois. Moilanen ennakoi valmennussovellukselle löytyvän kysyntää, sillä pelaamaan opitaan käytännössä kavereiden heittoja seuraamalla ja Youtube-videoita katsomalla.

"Sovelluksen käyttäjätesteissä täällä laboratoriossa on käynyt runsaasti kaiken tasoisia ja -ikäisiä pelaajia. On jännää, että heidän joukossaan on useita, jotka kokevat etteivät ole valmiita osallistumaan kisoihin, mutta heidän heittodatansa vastaa ammattilaisia."

Heitä, ja kaikkia muitakin, Moilanen on kannustanut osallistumaan amatööritasoisiin kilpailuihin.

"Ei ajatus olekaan aloittaa SM-tasolla, vaan amatööritasoja on todella paljon. Itsensä haastaminen kehittää pelaajana, ja kisat avaavat lajiin aivan uuden puolen."

Parannettavaa löytyy myös kentältä

Vaikka Moilasen viitekehys urheilusovellusten suunnittelijoille on vielä työn alla, paljon tiedetään jo nyt. Miten käyttäjää palveleva sovellus suunnitellaan? Moilanen listaa, että aivan ensimmäiseksi suunnittelijan pitää ymmärtää lajin kokonaiskuva ja sen taustalla oleva ekosysteemi; se, miten frisbeegolf on samanaikaisesti kaveriporukoiden ajanvietettä ja kansainvälisiä turnauksia, vapaaehtoistyötä seuroissa ja nopeasti kasvavaa teollisuutta. Kolmantena tulee datan merkitys; frisbeegolf on kansainvälisesti keskellä vahvaa digitalisoitumista, ja sovellusten lisäksi heittotietoa tarkasti tuottavat älykiekot yleistyvät myös harrastajien keskuudessa.

Valmistunut, mutta vielä julkaisematon osatutkimus käsittelee frisbeegolfin eri sidosryhmien välisiä jännitteitä. Se perustuu Moilasen monivuotiseen frisbeegolfia koskevaan sosiaalisen median ja uutisten seurantaan. Se osoittaa, että naispelaajien virheitä ruoditaan Suomessa räikeästi ankarammin kuin miesten. Yhdysvaltojen vastaavaa tilannetta Moilanen selvitti kyselytutkimuksella, joka osoitti vielä kärjistyneemmän ja politisoituneemman keskustelun transurheilijoiden oikeuksista.

Nyt Moilanen pohtii, ettei näillä eväin frisbeegolfista ole vielä olympialajiksi, jota siitä povataan.

"Laji on helppo aloittaa matalalla kynnyksellä, sillä tarvitset vain kiekon ja voit mennä ilmaiselle radalle. Seuroihin liittymisen ja kisoihin menemisen kynnys on vielä liian suuri, eikä sosiaalisessa mediassa haukkuminen ainakaan helpota päätöstä lähteä ensimmäisiin kisoihin pelaamaan. Frisbeegolf-kulttuurin on muututtava sallivammaksi."