VAS Kyllönen: Turvallisuus ei saa pysähtyä lupaviidakkoon

Molemmissa valiokunnissa jäsenenä toimivan europarlamentaarikko Merja Kyllösen mukaan kyse on ennen kaikkea Euroopan toimintakyvystä, huoltovarmuudesta ja arjen turvallisuudesta.

– Turvallisuus rakentuu käytännön toimista ja toimivista järjestelyistä, jotta apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle silloin, kun on kiire. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut karulla tavalla, ettei tuki auta, jos se juuttuu lupiin, rajoihin tai yhteensopimattomiin järjestelmiin. Jos kuljetukset pysähtyvät lupaviidakkoon, puolustuskyky jää paperille, Kyllönen sanoo.

Parlamentin hyväksymä kanta nopeuttaisi sotilaskuljetusten lupamenettelyjä. Pysyvät kuljetusluvat olisi jatkossa myönnettävä viimeistään kuukaudessa ja kiireelliset luvat kahdessa työpäivässä. Lisäksi käyttöön tulisi turvallinen digitaalinen järjestelmä, jonka avulla jäsenmaat voisivat hoitaa sotilaskuljetusten lupia, liikennejärjestelyjä ja tullimuodollisuuksia nykyistä sujuvammin.

Kyllönen pitää tärkeänä, että parlamentti korostaa myös EU:n ja Naton yhteistyön yhteensopivuutta sekä Ukrainan ja Moldovan tiiviimpää mukanaoloa.

– Ukrainaa on tuettava niin kauan kuin tarve vaatii, mutta tuen on myös päästävä perille. Meidän on katsottava avoimesti, mitä Euroopan turvallisuus tässä ajassa edellyttää. Samalla on pidettävä pää kylmänä: yhteistyötä pitää vahvistaa niin, että kansallinen päätösvalta, kriittinen infrastruktuuri ja ihmisten arki pysyvät mukana kokonaisuudessa, Kyllönen painottaa.

Turvallisuusratkaisuja myös arjen tarpeisiin

Kyllösen mukaan sotilaallinen liikkuvuus ei saa tarkoittaa sitä, että siviililiikenne, tavarakuljetukset tai kuljetusalan työntekijät jäävät sivuun.

– Sotilaallinen liikkuvuus tapahtuu samoilla teillä, raiteilla, satamissa ja lentokentillä, joita ihmiset ja yritykset tarvitsevat joka päivä. Siksi on aivan oikein, että parlamentti edellyttää siviililiikenteelle aiheutuvien häiriöiden minimoimista. Hyvä turvallisuuspolitiikka vahvistaa myös arjen toimivuutta, ei heikennä sitä, Kyllönen sanoo.

Suomen ja pohjoisen Euroopan näkökulmasta kyse on Kyllösen mukaan hyvin konkreettisesta asiasta.

– Pitkien etäisyyksien maassa liikenneinfra on sekä arjen että turvallisuuden peruskysymys. Tiet, radat, sillat, satamat, lentokentät ja rajayhteydet palvelevat yhtä aikaa ihmisten arkea, elinkeinoelämää, huoltovarmuutta ja kriisiajan tarpeita. Kun näitä yhteyksiä vahvistetaan viisaasti, hyöty ei jää vain puolustukselle, vaan näkyy myös alueiden elinvoimassa, Kyllönen sanoo.

Asetuksesta käydään seuraavaksi neuvottelut Euroopan parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston välillä. Lopullinen lainsäädäntö ratkaistaan näissä neuvotteluissa.