Ehkäisevä päihdetyö EHYT: Alkoholin toimitusmyynti hyväksyttiin – Seuraukset osuvat etenkin haavoittuvassa asemassa oleviin

EHYT on koko lainvalmistelun ajan tuonut esiin, että alkoholin saatavuuden ja markkinoinnin lisääminen kasvattaa haittoja erityisesti niissä ryhmissä, jotka ovat ennestään vaikeassa asemassa. Hallitus on tehnyt hyvää veropolitiikkaa alkoholin osalta, mutta sekin uhkaa vesittyä, kun ulkomailta tilatusta alkoholista maksetaan harvoin veroja.

Haitat osuvat haavoittuvimpiin

Alkoholin kotiinkuljetuksen mahdollistava laki iskee erityisesti jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin. Suomessa elää ennen täysi-ikäisyyttään yli 89 000 lasta perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Heidän arkeensa tällä päätöksellä on suora vaikutus.

“Kaikki puolueet kantoivat eduskuntakäsittelyn aikana huolta lähisuhdeväkivallan yleisyydestä, ja silti enemmistö päätyi hyväksymään alkoholin toimitusmyynnin. Samaan aikaan tutkimuksista tiedetään, että kotona kulutettu alkoholi lisää väkivaltatilanteita”, sanoo EHYTin toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.

EHYT on koko prosessin ajan pyrkinyt tuomaan päätöksenteon keskiöön sen, mihin ryhmiin laki tosiasiassa vaikuttaa: lapsiin, päihdeongelmasta toipuviin ja heidän läheisiinsä. Nämä ryhmät eivät ole alkoholipoliittisessa keskustelussa äänekkäimpiä, mutta haitat osuvat merkittäviltä osin juuri heihin.

Laki on ongelmallinen myös taloudellisesti. Verohallinnon ja Tullin mukaan noin 98 prosentissa Suomeen suuntautuvista etämyyntitilauksista verot jäävät maksamatta, minkä vuoksi valtio menettää arviolta jopa 285 miljoonaa euroa vuodessa. Menetetyt verotuotot ovat noin kaksinkertaiset verrattuna hallituksen jo päättämään 140 miljoonan euron leikkaukseen sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista.

“Voitot alkoholikaupasta valuvat ulkomaille, mutta haitat ja niiden kustannukset jäävät Suomeen. Päihdehaittojen yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat jo nyt miljardiluokkaa suomalaisille veronmaksajille. On arvovalinta tukea alkoholia myyviä toimijoita ja hakea säästöjä apua tarjoavilta järjestöiltä”, toteaa Mikkonen.

EHYT vaatii, että lain vaikutuksia seurataan järjestelmällisesti: kulutusta, haittoja, alkoholikuolemia, ulkomailta tilatun alkoholin määrää ja verokertymää. EHYT on pettynyt, että päätös tehtiin ilman riittäviä vaikutusarvioita, joten jälkikäteinen seuranta on välttämätöntä.

Kansanterveys tarvitsee vahvoja puolustajia

Alkoholi-, rahapeli- ja tupakkateollisuudella on merkittävät taloudelliset resurssit edistää liiketoiminnallista etuaan ilman tarvetta huolehtia tuotteiden aiheuttamista haitoista. Viime kädessä kyse on siitä, kuka puolustaa kansanterveyttä ja yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevia väestöryhmiä, jotka kantavat merkittävän osan haitoista.

Järjestöjen tekemä työ on tässä keskeinen vastavoima, ja sitä tarvitaan myös jatkossa. Yhteiskunnan tulee mahdollistaa tämä työ ja huomioida se myös järjestörahoituksessa. EHYT seuraa lain vaikutuksia ruohonjuuritasolla kansalaisten arjessa ja tuo päätöksentekoon tietoa haitoista sekä niiden kohdentumisesta.

Tällaisten muutosten aikana ehkäisevän päihdetyön resursseja tulisi vahvistaa, ei heikentää. Kun päihde- ja rahapelimarkkinaa avataan, ennaltaehkäisyn ja vaikuttavan päihdehoidon merkitys kasvaa. Tällä hetkellä toimenpiteet ovat päinvastaisia: ehkäisevästä työstä on karsittu, vaikka valtio kerää pelkästään alkoholi- ja tupakkaveroina noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Osa näistä haittaveroista tulisi korvamerkitä päihdehaittojen ehkäisyyn ja kansanterveystyöhön. Päihdehaittojen ehkäisy vaatii nykyistä vahvempaa kansallista ohjausta ja tiiviimpää yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa.