ProAgria

Mansikan säilöntäaika on käsillä Pohjois-Karjalassa – pääsatokausi on aluillaan

24.6.2026 12:57:11 EEST | ProAgria | Tiedote

Jaa

Mansikat ovat kypsyneet viime vuosina kovin eri aikoina. Tämän vuoden kausi on toissavuoden tapaan aikainen ja mansikkaa on maakunnan eteläosissa poimittu avomaalta jo kesäkuun puolivälistä lähtien, samoin kasvutunneleista. Alkusadon mansikoita on siis päässyt nauttimaan jo jonkin aikaa.

Lämmin kesäkuun alku joudutti kukintaa ja kypsymistä ja pääsadon osalta onkin odotettavissa melko lyhyt satokausi. Kiihkeän pääsatokauden jälkeen on tarjolla rasiamarjaa vielä loppukesälle.
Lämmin kesäkuun alku joudutti kukintaa ja kypsymistä ja pääsadon osalta onkin odotettavissa melko lyhyt satokausi. Kiihkeän pääsatokauden jälkeen on tarjolla rasiamarjaa vielä loppukesälle. Päivi Turunen

Mansikka talvehti hyvin, vaikka lunta oli poikkeuksellisen vähän ja se suli pois aikaisin. Kevät alkoi aikaisin ja jo varhain oli lämmin jakso. Tätä seurannut viileämpi kausi oli kasvustojen kannalta hyväksi, jotta kasvit eivät aloittaneet kehitystä ja kukkien muodostamista aivan liian aikaisin. Hallaöitä osui kukinnan aikaan lukuisia, osa melko alhaisia lämpötilojakin ja tilat joutuivat tekemään hallatorjuntaa. 

Pääsatokauden ajoittumisessa on eroja maakuntamme etelä- ja pohjoisosien kesken. Eteläisissä osissa maakuntaa pääsato alkaa juhannuksen jälkeen ja pohjoisemmassa heinäkuun alkupuolella. Lämmin kesäkuun alku joudutti kukintaa ja kypsymistä ja pääsadon osalta onkin odotettavissa melko lyhyt satokausi. Kiihkeän pääsatokauden jälkeen on tarjolla rasiamarjaa vielä loppukesälle. Mahdolliset viileät tai toisaalta helteiset säät voivat vielä muuttaa tilannetta.

Toistaiseksi säät ovat olleet mansikalle suotuisat, joten marjojen laadun arvioidaan pysyvän hyvänä. Myös sadon määrän ennakoidaan olevan tänä kesänä muutamia edellisvuosia parempi. Paras laatu marjoissa on alkukaudesta.

Uudet viljelytekniikat ja lajikkeet ovat lisänneet mansikan tarjontakautta viime vuosina huomattavasti. Maakunnassa tuotetuilla mansikoilla voi herkutella kesäkuun alkupuolelta syys–lokakuulle. Yleistynyt kasvutunneliviljely, harsojen käytön lisääntyminen, satotaimet sekä aikaiset ja myöhäiset lajikkeet mahdollistavat tuotannon, jolla voidaan jatkossa korvata entistä enemmän tuontimarjaa koko kasvukauden ajan. Pääsatokauden jälkeen on siis tarjolla rasiamarjaa vielä loppukesälle.

Mansikka kannattaa tarjoilla ja pakastaa mahdollisimman tuoreena. Silloin se on parhaimmillaan. Herkkä marja ei kestä kovin hyvin, jos sitä säilötään pitkään poiminnan jälkeen. Nyt kannattaakin heti valmistautua säilömiseen, niin on valmiina, kun suurempia pakkauskokoja tulee tarjolle. 

Tilastotietoa mansikan viljelystä Pohjois-Karjalassa

Mansikan viljelyala Pohjois-Karjalassa on ollut laskussa viimeisten muutamien vuosien aikana. Tätä edelsi noin kymmenkunta vuotta pinta-alojen kasvu. Sama kehityskulku pätee koko Suomessa. Vuonna 2025 mansikan pinta-ala oli Pohjois-Karjalassa 293 hehtaaria. Suomessa mansikan viljelypinta-ala oli vastaavasti 3 210 ha.

Pohjois-Karjalassa viljelyä harjoitetaan 54 yrityksessä. Viljelmien keskikoko on 5,4 ha. Osa viljelystä on siirtynyt kasvutunneleihin. Vuonna 2025 mansikan sato maakunnassamme oli 982 000 kiloa. Keski-Karjalassa tuotetaan n. 2/3 alueemme sadosta. Merkittävin tuotantoalueemme on Kitee/Kesälahti. Suurimmat mansikkatilamme ovat kooltaan 20-60 ha.

Luettelo koko maan marjojen suoramyynti- ja itsepoimintatiloista osoitteessa: www.marjat.fi. Osoitteissa on muutakin aineistoa toimitusten käyttöön.

Luettelo koko maan luomumarjojen suoramyynti- ja itsepoimintatiloista osoitteessa: https://proluomu.fi/luomumansikka-suoraan-tilalta/

Pohjois-Karjalan marjanviljelypiirin johtokunnan henkilöt tiedottamisvastuiden mukaisesti jaettuna:

  • piirin puheenjohtaja marjanviljelijä Elli Ruutiainen p. 050 539 9186
  • mansikan satotilannetiedotuksesta vastaavana henkilönä marjanviljelijä Antti Tolvanen p. 044 012 8129

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto on alan yrittäjien valtakunnallinen toimialajärjestö. Se on puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliiton jäsenmäärältään suurin erikoisyhdistys. Jäseninä sillä on vajaat 700 marjatilaa. Liiton tehtävänä on kehittää maamme hedelmän- ja marjanviljelyä sekä huolehtia yleisten tuotantoedellytysten säilymisestä.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto on alueellisesti jakautunut yhteentoista maakunnalliseen piiriin ja Ahvenanmaan hedelmänviljelijöiden yhdistykseen. Kaikki Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton jäseneksi liittyvät pääsevät automaattisesti myös oman alueensa piirien jäseneksi. Alueellinen toiminta on paikoin hyvin vilkasta, Pohjois-Karjalan piiri on yksi vireimmistä. Piirit järjestävät yrittäjille koulutusta, opintomatkoja, jäsentilaisuuksia sekä tiedottavat marja-alan tapahtumista. Eräs hyvin merkittävä toimintamuoto on tiedotus asiakkaillemme. Näissä merkeissä Pohjois-Karjalan piiri järjestää kesäisin tiedotustilaisuuksia ja lähettää tiedotteita, joissa kerromme eri marjojen sato- ja markkinanäkymistä, uusista lajikkeista ja viljelytekniikoista sekä julkaisemme vuoden marjatilan. 

Avainsanat

Kuvat

Lämmin kesäkuun alku joudutti kukintaa ja kypsymistä ja pääsadon osalta onkin odotettavissa melko lyhyt satokausi. Kiihkeän pääsatokauden jälkeen on tarjolla rasiamarjaa vielä loppukesälle.
Lämmin kesäkuun alku joudutti kukintaa ja kypsymistä ja pääsadon osalta onkin odotettavissa melko lyhyt satokausi. Kiihkeän pääsatokauden jälkeen on tarjolla rasiamarjaa vielä loppukesälle.
Päivi Turunen
Lataa
Lataa

Olemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä koko Suomessa palveleva asiantuntijaorganisaatio ja lisäarvoa luova kumppani. Meitä on 650 Suomen parasta alan asiantuntijaa ja tähtäämme siihen, että asiakkaanamme saat parhaan asiakaskokemuksen liiketoimintasi kehittämiseen. Yrityskokonaisuus ja laadukkaat palvelut tuotantoon, talouteen ja johtamiseen moniosaajatiimiemme kautta saat vain meiltä. Meille tärkeää on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu myös tulevaisuudessa. Sen eteen teemme töitä joka päivä yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Meillä toimii kahdeksan alueellista ProAgria-keskusta sekä valtakunnallinen Keskusten Liitto. Keskuksemme tarjoavat asiakkaidemme tarpeiden mukaiset monipuoliset palvelut.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ProAgria

ProAgria Järvi-Suomen sääntöjen mukainen toiminta alkaa vuoden 2028 alusta, kun Etelä-Savon, Itä-Suomen ja Keski-Suomen ProAgriat yhdistyvät23.6.2026 10:27:20 EEST | Tiedote

Operatiivinen yhteistyö yhden johtoryhmän ohjauksessa alkaa Järvi-Suomen alueella jo vuoden 2027 alussa. Vuoden 2028 alussa hallinnollisesti yhtenäiseksi muodostuvan ProAgria Järvi-Suomen liikevaihto on n. 11,5 milj. € ja henkilöstöä on 170 henkilöä. Asiakkaina Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella on n. 7000 maaseudun yritystä. Jäseniä yhdistyksellä on yhteensä 7927.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye