Pirkanmaa on TKI-toiminnan mahtimaakunta

Pirkanmaan kasvupohja rakentuu korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kansainvälisten yritysten ja ketterien pk-yritysten yhteistyölle. Alueella on valmius vauhdittaa sekä teollisuuden uudistumista että luovan talouden kasvua, mutta se edellyttää valtiolta nykyistä määrätietoisempia ratkaisuja TKI-rahoituksen, investointitukien, kaupallistamisen ja viennin edistämiseen.

TKI-investoinneilla teollisuutta, osaamista ja kasvua

Pirkanmaan vahvuus rakentuu yritysten, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden tiiviille yhteistyölle. Kun valtion TKI-panostuksia kohdennetaan alueille, joilla yritykset tekevät jo merkittäviä tutkimus- ja kehitysinvestointeja, syntyy vaikuttavia innovaatioympäristöjä, jotka nopeuttavat osaamisen siirtymistä tutkimuksesta tuotteiksi, palveluiksi ja vientituloiksi. Siksi Pirkanmaa vaatii, että korkeakoulujen TKI-rahoituksessa painotetaan aiempaa vahvemmin alueellista vaikuttavuutta ja yritysyhteistyötä.

Valmistavan teollisuuden kilpailukyky Suomessa edellyttää, että investointituet tukevat nykyistä vahvemmin uusien teknologioiden käyttöönottoa, tuotannon uudistumista ja arvoketjujen kehittämistä. Pirkanmaalla katsotaan, että TKI-panostukset eivät ole menoeriä vaan ratkaisevia tulevaisuusinvestointeja. Ilman vahvempia kannusteita Suomi menettää liian helposti investointeja maille, jotka tarjoavat ennakoitavamman toimintaympäristön ja selkeämmät kasvupolut teollisuudelle.

Erityisen tärkeää on vahvistaa tutkimusympäristöjä, joissa teollisuuden uudistuminen, digitalisaatio, tekoäly, siruteknologiat ja kestävän tuotannon ratkaisut kohtaavat. Pirkanmaalla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset rakentaa näistä aloista kansallisia vahvuuksia, sillä alue yhdistää korkeatasoisen tutkimuksen, soveltavan osaamisen ja yritysten käytännön kehittämistarpeet. Valtion tehtävänä on varmistaa, että nämä ekosysteemit saavat riittävän pitkäjänteisen rahoituspohjan ja että yrityksillä on kannusteet sijoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaansa Suomeen.

– Jos Suomi haluaa nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, rahoituksen on näyttävä niillä alueilla, joilla syntyy kansainvälisesti kiinnostavia investointeja, osaamista ja kasvuyrityksiä. Pirkanmaalla tämä perusta on jo olemassa, ja siksi myös valtion päätösten on tunnistettava alueen painoarvo, sanoo vararehtori Jarmo Takala Tampereen yliopistosta.

Vaikuttavampi TKI-järjestelmä vauhdittaa kaupallistamista

Pirkanmaan tavoitteena on tehostaa julkisten tukien ja palveluiden vaikuttavuutta suuntaamalla rahoitusta ja neuvontaa entistä voimakkaammin teolliseen toimintaan sekä teknologia- ja palveluinnovaatioiden kaupallistamiseen. Seuraavan hallituksen on huolehdittava siitä, että investointien edistämisessä, yritystukien vaikuttavuudessa ja vientiä tukevissa palveluissa painotetaan kasvua, skaalausta ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Yksityisen sektorin TKI-panoksen kasvattaminen edellyttää myös pitkäjänteisiä kansallisia välineitä, kuten veturiohjelmarahoituksen jatkamista ja kehittämistä. Pirkanmaalla on valmiudet toimia koko Suomen TKI-kasvun moottorina, mutta se vaatii hallitukselta rohkeutta kohdentaa rahoitusta sinne, missä syntyy vaikuttavuutta, investointeja ja uutta vientiä. 

Viesti on selvä: jos Suomi tavoittelee kasvua, sen kannattaa rakentaa sitä Pirkanmaan vahvuuksien varaan.