Sote-alalla työn kuormittavuus heijastuu myös asiakkaisiin – ammattilaisten tukeminen lisää alan pitoa ja parantaa asiakkaiden luottamusta julkisiin palveluihin
25.6.2026 12:54:36 EEST | Vaasan yliopisto | Tiedote
Vaasan yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus kartoittaa julkisten palveluiden ammattilaisten kuormitustekijöitä, kun sosiaali- ja terveysalan murros on tehnyt työstä vuorovaikutteisempaa ja kompleksisempaa. Salla Maijalan sosiaali- ja terveyshallintotieteiden väitös tarjoaa tutkittua tietoa esimerkiksi alan johtamisen kehittämiseksi.

Salla Maijalan väitöstutkimus osoittaa, että julkisissa palveluissa työskentelevien sote-alan ammattilaisten kuormitus ei ole vain yksilön ratkaistavissa eikä heitä tulisi asettaa yksin vastuuseen riittävän tuen saamisesta. Maijalan väitöstutkimus tarkastelee julkisissa palveluissa tapahtuvaa arvon yhteisluomista ammattilaisten työn näkökulmasta.
– Olen koulutukseltani sairaanhoitaja ja väitöstutkimukseni lähti liikkeelle havainnostani, jonka mukaan ammattilaisten työ näyttää muuttuneen raskaammaksi. Digitalisaatio on kiihtynyt ja muuttanut esimerkiksi raportoimistapoja. Samaan aikaan on tehty isoja rakenteellisia uudistuksia, kuten vuonna 2023 voimaan tullut hyvinvointialueuudistus, joka siirsi palvelut kunnilta hyvinvointialueille. Sote-alaan liittyen puhutaan paljon vetovoimasta, mutta myös alan pitovoimaan kannattaisi kiinnittää huomiota. Väitöksessäni halusin selvittää, mikä ammattilaisten työstä tekee niin kuormittavaa ja voiko sille tehdä jotakin, Maijala sanoo.
Väitöstutkimus tarkastelee arvon yhteisluomista julkisissa palveluissa ammattilaisen työn näkökulmasta. Tässä yhteydessä arvon yhteisluominen viittaa siihen hetkeen, kun palvelun käyttäjä ja ammattilainen kohtaavat.
– Julkisten palveluiden kohdalla usein ajatellaan, että ensisijainen tavoite on tuottaa arvoa palvelun käyttäjälle, eli asiakkaalle, mutta samalla onnistuneissa kohtaamisissa muodostuu arvoa myös ammattilaiselle, joka palvelua tuottaa. Arvo ei myöskään jää vain kohtaamiseen – se välittyy sidosryhmille ja yhteiskuntaan.
Yksi Maijalan väitöksen havainnoista on se, että ammattilaisten kokema kuormitus ei synny vain yhdestä tekijästä, vaan kyse on monitasoisesta paineesta, joka tekee sote-alan ammattilaisten työstä vaativaa ja eettisesti kuormittavaa. Ammattilainen työskentelee tilanteessa, jossa häneen kohdistuu monenlaisia odotuksia: asiakkaan tarpeet, organisaation strategiset ja taloudelliset paineet sekä organisaation arvot ja oma ammattietiikka.
– Eräs väitöskirjaa varten haastateltu, lapsiperhetyötä tekevä ammattilainen kertoi kohtaamisesta, jossa hän näki, että perhe on todella kuormittunut, mutta vaikka ammattilainen on perheen puolella ja haluaisi auttaa, prosessi voi kuluttaa enemmän voimavaroja kuin mitä sen tuottama lopullinen apu tarjoaa – arvo siis saattaa tuhoutua, vaikka palvelu olisi hyvä. Sellainen turhauttaa ammattilaisia ja haastaa ammattietiikkaa.
Sote-alan ammattilaisten kuormitustekijöihin voi puuttua johtamisella
Maijalan väitöskirjan tulokset osoittavat, että sote-alan ammattilaisten kuormitukselle on mahdollista tehdä paljonkin. Maijala toivoo, että tuloksia käytettäisiin johtamisen tueksi.
– Haastatteluissa tuli ilmi, että omassa työssä pärjäämistä ja selviytymistä tuki erityisesti vertaistuki, joka oli saatavilla helposti ja välittömästi niin, että haastavan tilanteen pystyi purkamaan välittömästi. Esiin nousi myös johtamistyön ohjaaminen niin, että silläkin tasolla ymmärrettäisiin työn kuormittavuus.
Maijala sanoo, että mitä paremmin sote-alan ammattilaisten työn kuormitustekijöitä ymmärretään ja tunnistetaan, sitä suurempi todennäköisyys, että työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Kuormitustaakan tasaaminen on puolestaan yhteydessä ammattilaisten pysyvyyteen alalla.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että ammattilaiset voisivat paremmin. Myös julkiset palvelut hyötyvät, kun alalla työskentelevät voivat hyvin. Se heijastuu tehtyyn työhön, mikä hyödyttää palvelun käyttäjiä. Samalla hälvennetään ihmisten epäluuloa julkisia palveluita kohtaan.
Väitöskirja
Maijala, Salla (2026) Relational approach to public service professionals in value co-creation. Acta Wasaensia 589. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
Sairaanhoitaja (YAMK) Salla Maijalan väitöstutkimus “Relational approach to public service professionals in value co-creation” tarkastetaan perjantaina 26.6.2026 klo 10 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta:
https://uwasa.zoom.us/j/68529985693?pwd=TfyWbsc5i6NjlB8VkQ3m0Ibeo2cg6L.1
Password: 659235
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Associate Professor Marit Engen (University of Inland Norway) ja kustoksena professori Harri Jalonen.
Lisätiedot
Salla Maijala, p. 029 449 8780, salla.maijala@uwasa.fi
Salla Maijala on koulutukseltaan sairaanhoitaja (YAMK). Hän on erikoistunut hoitoalalla gerontologiaan sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen ja johtamiseen. Maijala toimii tutkijana Vaasan yliopistossa sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla Maijala, p. 029 449 8780, salla.maijala@uwasa.fi
Kuvat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Tatiana King ja Vanja Piljak professoreiksi Vaasan yliopistoon – tutkimuksessa korostuvat kestävyys ja rahoitusmarkkinoiden murros25.6.2026 09:15:38 EEST | Tiedote
Vaasan yliopistossa on aloittanut kesäkuussa kaksi uutta professoria, joiden tutkimus tarttuu ajankohtaisiin kestävyyshaasteisiin laskentatoimen ja rahoituksen näkökulmista. Laskentatoimen professori (ESG-raportointi ja kestävä kehitys) Tatiana King tutkii vastuullisuusraportointia ja ilmastoriskejä, kun taas rahoituksen professori (kansainväliset rahoitusmarkkinat) Vanja Piljak keskittyy kestävään rahoitukseen ja sijoittamiseen.
Velka-Suomesta vetovoima-Suomeksi – Vaasan yliopisto kutsuu SuomiAreenaan 23.6.17.6.2026 13:38:34 EEST | Kutsu
Miten Suomen vahvuudet käännetään kestäväksi kasvuksi ja investoinneiksi? Vaasan yliopiston SuomiAreena-keskustelu "Velka-Suomesta vetovoima-Suomeksi – talous kasvuun puhtaalla energialla ja kriisinsietokykyä vahvistamalla" kokoaa tiistaina 23. kesäkuuta Porin Kirkkolavalle Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandin, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajan Minna Helteen, Hitachi Energy Finlandin toimitusjohtajan Matti Vaattovaaran, Vaasan yliopiston rehtorin Minna Martikaisen ja Sitran yliasiamiehen Atte Jääskeläisen.
Uusi mobiilipeli tukee kestävää luontomatkailua Etelä-Pohjanmaalla17.6.2026 09:24:23 EEST | Tiedote
Joukko eteläpohjalaisia luonto- ja matkailuyrittäjiä on ottanut käyttöönsä Vaasan yliopistossa kehitetyn kännykkäpelin osaksi palvelutarjontaansa. Pelin avulla asiakkaita voi aktivoida, ohjata ja neuvoa nykyaikaisella ja helpolla tavalla. Pelissä hyödynnetään muun muassa satelliitti-, paikkatieto- ja ohjelmointiosaamista.
Vaasan yliopisto sai merkittäviä tutkimusrahoituksia – energiaa, terveydenhuoltoa ja turvallisuutta tarkastellaan eri näkökulmista16.6.2026 08:16:10 EEST | Tiedote
Vaasan yliopisto on saanut merkittävää rahoitusta neljälle tutkimushankkeelle. Kaksi hanketta sai rahoituksen Suomen Akatemialta ja kaksi Interreg Aurora -ohjelmasta. Hankkeet saivat rahoitusta yhteensä noin 1,72 miljoonaa euroa.
Kaupunkien innovaatiohankkeet voivat syventää eriarvoisuutta – ratkaisuksi inklusiivinen innovaatiopolitiikka15.6.2026 08:11:14 EEST | Tiedote
Innovaatioiden edesauttaminen kaupunkikehittämisen keinoin on kasvattanut suosiotaan ympäri maailmaa. Talous- ja teknologiakeskeinen kaupunkikehitys voi kuitenkin epähuomiossa lisätä sosiaalista eriarvoisuutta ja ajaa pienituloisia kaupunkilaisia ahtaalle. Johanna Kalliokosken Vaasan yliopistolle tekemä väitöstutkimus esittää osallistavaa innovaatiopolitiikkaa ratkaisuksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme