Vesienhallinta voi vähentää turvepeltojen päästöjä – mallinnus tuo lisätietoa vaikutuksista
26.6.2026 09:30:00 EEST | Ilmatieteen laitos | Tiedote
Uusi tutkimus tarjoaa mallinnukseen ja mittauksiin perustuvaa lisätietoa siitä, kuinka pohjaveden pinnan nostaminen vähentää maatalouskäytössä olevien turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä. Jo vähäinenkin pohjaveden pinnan nosto auttaa hillitsemään päästöjä.
Turvepeltojen ojitus on kiihdyttänyt turpeen hajoamista, mikä on vapauttanut ja vapauttaa edelleen ilmakehään huomattavia määriä hiilidioksidia sekä dityppioksidia. Yksi lupaavimmista keinoista näiden päästöjen vähentämiselle on pohjaveden pinnan nosto, jolloin ainakin turvepeltojen syvemmät maakerrokset jäävät veden kyllästämiksi. Pinnan nostolla voidaan hidastaa turpeen hajoamista, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pohjaveden pinnan nosto pienentää erityisesti hiilidioksidipäästöjä, ja vaikutus oli sitä suurempi mitä enemmän turvetta jää pohjaveden alle. Jo vähäinenkin pohjaveden pinnan nosto voi pienentää päästöjä, vaikka turvekerros olisi jo ohentunut pitkäaikaisen viljelyn seurauksena.
Dityppioksidipäästöjen mallintaminen osoittautui hiilidioksidipäästöjä vaikeammaksi, mikä johtuu niiden herkkyydestä sääilmiöiden ja viljelytoimenpiteiden vaikutuksille. Tutkimuksessa arvioitiin kuitenkin, että edes dityppioksidipäästöjen merkittävä kasvu ei kumoaisi hiilidioksidipäästöjen pienentämisestä saatavaa ilmastohyötyä.
Tutkimuksessa prosessipohjaista mallia sovellettiin Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusaseman turvepeltoon. Tutkimuspellolla on tehty kattavia maaperä- ja kasvihuonekaasumittauksia, joita voitiin hyödyntää mallin tuottamien tulosten luotettavuuden arvioinnissa. Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Ilmatieteen laitoksen lisäksi Luonnonvarakeskuksesta, Oulun yliopistosta sekä Karlsruhen teknillisestä instituutista.
Turvepeltojen päästömallinnusta laajennetaan koneoppimisen avulla
Tutkimuksen jatkoksi Ilmatieteen laitoksen Hiilenkierto-tutkimusryhmässä kehitetään neuroverkkomallia turvepeltojen hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöjen mallinnuksen laajentamiseksi esimerkiksi maakunta- tai kansalliselle tasolle. Työ pohjautuu menetelmään, jossa prosessipohjaisen mallin tuottamilla simulaatioilla koulutetaan laskennallisesti kevyempi sijaismalli.
Koulutettua sijaismallia on helpompi käyttää laajamittaisissa mallinnuksissa ja mallien kalibroinneissa. Ne puolestaan mahdollistavat aiempaa tarkemmat päästöarviot sekä antavat tietoa turvepeltojen alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta.
Kasvihuonekaasupäästöjä raportoidaan sekä kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa maankäyttö- ja taakanjakosektoreilla sekä yritysten arvoketjujen epäsuorissa päästöissä. Kasvava kysyntä luotettavasti todennettaville päästövähennyksille korostaa tarvetta kustannustehokkaille ja luotettaville menetelmille, jotka vastaavat myös EU:n vaatimuksia päästövähennysten varmentamisesta. Siksi Ilmatieteen laitos kehittää peltojen päästöjen ja hiilensidonnan arviointiin ja todentamiseen malleja, jotka perustuvat maaperän ja kasvillisuuden prosesseihin, kasvavaan mittausaineistoon ja koneoppimiseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkija Henri Kajasilta, Ilmatieteen laitos, p. 050 467 3016
vanhempi tutkija Julius Vira, Ilmatieteen laitos, p. 050 436 7701
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Poikkeuksellisen laaja mittauskampanja tutki radio- ja tutkasignaalien etenemistä Saaristomerellä26.6.2026 15:08:04 EEST | Tiedote
Saaristomerellä toteutettiin alkukesällä yksi maailman laajimmista merialueen sähkömagneettisten signaalien etenemiseen liittyvistä mittauskampanjoista. Euroopan puolustusrahaston rahoittamassa FESPAN-hankkeessa kerätty aineisto auttaa parantamaan radio- ja tutkasignaalien etenemisen ennustamista puolustus- ja siviilisovelluksissa.
Euroopan helteiden rippeitä yltää Suomeen viikonloppuna ja alkuviikolla25.6.2026 12:22:41 EEST | Tiedote
Viikonloppuna Euroopan lämmin ilma kurkottaa Suomeen asti.
Juhannuksen sää on poutainen ja lämmin – ukkoset mahdollisia sunnuntaina17.6.2026 14:31:25 EEST | Tiedote
Keskikesän juhlaa vietetään melko tyypillisissä lämpötiloissa ja laajalti poutaisessa säässä.
Sää on viikonloppuna epävakainen, paikoin voi sataa runsaasti11.6.2026 14:47:42 EEST | Tiedote
Etelästä saapuva matalapaine tuo sateita koko maahan. Tuuli on ajoittain puuskaista, maan etelä- ja itäosassa myös ukkostaa.
Väitös: Uutta tietoa kaupunkiviheralueiden hiilensidonnasta pohjoisilla leveysasteilla11.6.2026 12:01:50 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan puustoiset alueet ovat erityisen tärkeitä hiilensidonnassa kaupunkialueilla. Myös maaperällä on suuri vaikutus viheralueiden hiilitaseisiin ja niihin liittyviin epävarmuuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme