Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste
29.6.2026 10:00:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.

Pienhiukkaset aiheuttavat terveysongelmia, vaikuttavat säähän ja ilmastoon sekä heikentävät näkyvyyttä esimerkiksi liikenteessä. On tärkeää ymmärtää, miten pienhiukkasia muodostuu, jotta ilmanlaadun ennusteita voidaan tarkentaa ja tehokkaita päästöjen hallintakeinoja kehittää.
Ilmakehätutkijat ovat pitkään pitäneet typpioksidia yhdisteenä, joka hillitsee pienhiukkasten syntymistä edistävien tiivistyvien kaasujen muodostumista ilmakehässä. Uusi tutkimus osoittaa, että typpioksidin vaikutus voi olla päinvastainen joissakin kaupunkiympäristön ilmansaasteissa, kuten aromaattisissa karbonyyliyhdisteissä.
– Typpioksidin on perinteisesti ajateltu estävän aerosolien esiasteiden muodostumista ilmakehässä. Nämä yhdisteet voivat kemiallisten reaktioiden kautta tiivistyä kiinteiksi pienhiukkasiksi. Tutkimustuloksemme kuitenkin osoittavat, että typpioksidi todennäköisemmin edistää esiasteiden muodostumista tietyistä haihtuvista yhdisteistä, kertoo väitöskirjatutkija Shawon Barua Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Tutkijat selvittivät, miten aromaattiset karbonyyliyhdisteet käyttäytyvät ilmakehässä, kun niitä vapautuu ajoneuvojen pakokaasuista, teollisuuden prosesseista ja erilaisista kuluttajatuotteista. Edistyneiden laboratoriokokeiden ja laskennallisten mallien avulla he tunnistivat aiemmin tuntemattoman kemiallisen prosessin, joka muuttaa nämä yhdisteet pienhiukkasten esiasteiksi.
– Havaintomme osoittavat kaupunki-ilman kemian olevan monimutkaisempi ilmiö kuin aikaisemmin on oletettu. Ilmanlaatua ei voida ennustaa tarkasti tuntematta kaikkia pienhiukkasten muodostumiseen vaikuttavia kemiallisia mekanismeja, sanoo tutkijatohtori Avinash Kumar.
Ilmiö korostuu erityisesti kaupunkiympäristöissä, joissa aromaattisia yhdisteitä ja typpioksidipäästöjä esiintyy usein yhtä aikaa. Tutkijoiden tunnistama kemiallinen prosessi voi olla merkittävä tekijä kaupunki-ilman pienhiukkasten muodostumisessa.
Valtaosa ilmansaasteiden aiheuttamista terveyshaitoista johtuu pienhiukkasista. Niitä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta hiukkasten syntymekanismia kaupunkiympäristöissä ei vieläkään täysin tunneta.
– Nykyisissä ilmakehämalleissa ei ole otettu huomioon yleisten ilmansaasteiden välisiä peräkkäisiä hapettumisreaktioita. Tämä on todennäköisesti yksi syy siihen, miksi kaupunki-ilman pienhiukkaspitoisuuksien ennustaminen on ollut niin vaikeaa, sanoo professori Matti Rissanen. Hän uskoo uusien tutkimustulosten auttavan tutkijoita kehittämään tarkempia ilmakehämalleja, joiden avulla voidaan ennakoida ilmanlaatua sekä arvioida ilmansaasteiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ilmastoon.
Tutkimusartikkeli "Nitric oxide can enhance secondary aerosol precursor formation from aromatic carbonyls" julkaistiin 7.5.2026 Nature Communications -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti Rissanen
matti.rissanen@tuni.fi
045 873 0170
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Politiikkasuositus: Suomen energiajärjestelmä tarvitsee lisää joustoa16.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ehdottavat lisää joustoa Suomen energiamarkkinoille. Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan Suomi voi luoda fossiilivapaan ja edullisen energiajärjestelmän ensimmäisenä maailmassa, mutta se edellyttää kulutuksen ohjausta, energiavarastoja, älykkäitä rakennuksia ja ratkaisuja.
SecureSoC vahvistaa Suomen kyberturvallisuutta, huoltovarmuutta ja puolijohdeosaamista15.6.2026 10:45:51 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt SecureSoC-hanke, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen turvallista järjestelmäpiiriteknologiaa tulevaisuuden kriittisiin järjestelmiin. Business Finlandin rahoittamassa yhteiskehityshankkeessa ovat mukana Insta, Nokia, VLSI Solution, Wapice, Xiphera sekä TTTech Flexibilis Oy. Kolmivuotisen SecureSoC-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,7 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme