SAK: Hallituksen esitysluonnos suojaa alustayrityksiä enemmän kuin alustatyöntekijöitä

Alustatyön ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään. Moni tekee työtä väärinluokiteltuna yrittäjän nimikkeellä, kuitenkin täysin alustayrityksen ehdoilla. Alusta vaikuttaa siihen, kuka saa keikkoja, paljonko työstä maksetaan, miten työntekijä näkyy sovelluksessa ja voiko työnteko jatkua.

SAK:n juristi Paula Ilveskivi korostaa, että direktiivin piti puuttua juuri tähän väärinluokitteluun.

– Direktiivin piti vahvistaa työntekijöiden asemaa ja estää se, että yritykset kikkailevat sopimusjärjestelyillä ja teettävät palkkatyötä yrittäjän riskillä. Hallituksen esitysluonnos näyttää kuitenkin lähtevän päinvastaisesta suunnasta: työntekijöiden suojan sijaan hallitus varjelee alustayritysten nykyisiä toimintamalleja.

SAK mukaan valmistelussa näkyy vahvasti alustayritysten kädenjälki. Esityksessä varotaan lisäämästä yritysten vastuuta, mutta työntekijöiden arjen ongelmiin ei puututa riittävästi. Lopputulos on työntekijän kannalta vaatimaton eikä puutu tehokkaasti työntekijöiden väärinluokitteluun.

– Vaarana on, että Suomi saa lain, joka näyttää paperilla hyvältä, mutta jättää alustatyöntekijät käytännössä samaan asemaan kuin nykyisinkin. Uusi laki saattaa jopa heikentää viimeaikaisessa oikeuskäytännössä vahvistettua suojan tasoa. Tämä on vastoin direktiivin tarkoitusta, Ilveskivi painottaa.

Alustatyötä tekevän ei pidä joutua yksin haastamaan suuria yrityksiä ja niiden monimutkaisia sopimus- ja sovellusjärjestelmiä, jotta hän saisi itselleen kuuluvat oikeudet. SAK korostaa, että vastuun pitää olla niillä yrityksillä, jotka määräävät työn ehdot ja hyötyvät työstä.

Esitysluonnos ei myöskään tunnista riittävän hyvin alustatyön todellisuutta.

– Alustayritys voi painostaa työntekijää ilman irtisanomistakin. Keikkojen määrä voi vähentyä, näkyvyys sovelluksessa voi heikentyä tai työntekijän tili voidaan sulkea. Jos laki ei suojaa tällaisilta toimilta, suoja jää näennäiseksi, Paula Ilveskivi toteaa.

SAK vaatii, että hallituksen esitysluonnosta parannetaan lausuntokierroksen jälkeen olennaisesti. Jatkovalmistelussa on nostettava kunnianhimon tasoa niin, että laki todella parantaa alustatyötä tekevien ihmisten asemaa eikä vain muodollisesti pyri täyttämään EU:n asettamia vähimmäisvelvoitteita.

– Suomen ei pidä tehdä alustatyölakia alustayritysten ehdoilla. Lain lähtökohdaksi on otettava työntekijöiden oikeudet, toimeentulo ja turvalliset työolot direktiivin edellyttämällä tavalla, Ilveskivi summaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt luonnoksen hallituksen esitykseksi alustatyötä koskevasta lainsäädännöstä lausuntokierrokselle eilen keskiviikkona. Lausuntoon pyydetään vastauksia viimeistään 28.8.2026.