Tutkimus: Julkinen rahoitus auttaa yrityksiä luomaan innovaatioita, mutta tulokset näkyvät viiveellä

Tutkimuksessa tarkasteltiin useiden eri tukiohjelmien kautta myönnettyjä julkisia innovaatiotukia Suomessa 22 vuoden ajalta. Tulokset osoittavat, että rahoituksen hyödyt eivät yleensä näy välittömästi.

Vaikutukset kasvavat vähitellen ja saavuttavat huippunsa noin viidestä kahdeksaan vuotta sen jälkeen, kun yritys on saanut ensimmäisen tukensa. TKI-avustuksia saaneet yritykset kaupallistivat keskimäärin enemmän merkittäviä, toimialalla tunnustettuja innovaatioita kuin vastaavat yritykset ilman tukea.

Lisäksi tutkijat havaitsivat pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia patentointiin.

”Merkittävien innovaatioiden kehittäminen markkinoille vie usein vuosia. Tuloksemme osoittavat, että rahoituksen jatkuvuudesta voi olla huomattavaa hyötyä, mutta vaikutusten arvioinnissa on huomioitava riittävän pitkä aikajänne. Pitkien kehityssyklien tulisi heijastua politiikkatoimiin ja niiden arviointiin”, sanoo apulaisprofessori Robert van der Have Oulun yliopistosta.

Tutkijoiden mallien mukaan Suomen TKI-tukijärjestelmä saattoi tutkimusjakson aikana auttaa synnyttämään kymmeniä uusia merkittäviä kaupallistettuja innovaatioita sekä lähes 10 000 ylimääräistä patentoitua keksintöä.

Koska tutkimus painottaa merkittäviä ja kaupallistettuja innovaatioita, sen julkaisu on ajankohtainen myös Suomen innovaatiopoliittisen keskustelun kannalta. Suomen tutkimus- ja innovaationeuvosto on peräänkuuluttanut strategisempaa lähestymistapaa TKI-toimintaan sekä korostanut kaupallistamista ja tarvetta laajentaa niiden toimialojen ja yritysten joukkoa, jotka osallistuvat tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Valtio on myös alkanut seurata ja arvioida järjestelmällisesti T&K-panostusten vaikuttavuutta ja tavoitteiden saavuttamista.

Tarve lisätä vaikuttavaa innovaatiorahoitusta

Van der Haven mukaan eurooppalaiset päätöksentekijät ovat kasvavan paineen alla: innovaatioihin pitäisi investoida enemmän, mutta samalla julkisilta panostuksilta odotetaan konkreettisia tuloksia.

”Mario Draghin tuore raportti Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta peräänkuuluttaa merkittävää lisäystä EU:n tutkimus- ja innovaatiopanostuksiin. Raportin mukaan Euroopan on saavutettava ja ylitettävä pitkäaikaiset investointitavoitteet säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalisti. Vastauksena tähän Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2025 kilpailukykykompassin, jossa innovaatioeron kurominen umpeen nostetaan yhdeksi talouskasvun keskeisistä painopisteistä. Tätä suuntaa vahvistaa myös Euroopan parlamentti”, van der Have kertoo.

Poikkeuksellisen laaja tutkimus

Tutkimus on poikkeuksellisen laaja sekä aineistoltaan että tarkasteluajaltaan. Se kattaa 219 477 suomalaista yritystä ja 2 349 merkittävää innovaatiota vuosilta 1997–2018. Innovaatiot tunnistettiin SFINNO-tietokannasta, joka on VTT:n kolmen vuosikymmenen aikana kokoama toimituksellisesti kuratoitu arkisto Suomessa kaupallistetuista innovaatioista.

Rahoituksen vaikutusten arvioimiseksi tutkijat hyödynsivät yleistettyä synteettisen kontrollin menetelmää. Menetelmä menee pidemmälle kuin pelkkä tuettuja ja tukemattomia yrityksiä vertaileva analyysi: se rakentaa vertailuasetelman yrityksistä, joiden kehitys ennen rahoituksen saamista vastaa mahdollisimman tarkasti tuen saaneiden yritysten kehitystä.

Näin voidaan huomioida se, etteivät rahoitusta saaneet yritykset ole satunnainen otos suomalaisyrityksistä. Tuloksia vertailtiin ja validoitiin lisäksi vaihtoehtoisella difference-in-differences-menetelmällä, ja myönnettyjen patenttien lukumäärää käytettiin vaihtoehtoisena mittarina innovaatiotuloksille.

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Robert van der Have, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

Robert.vanderHave@oulu.fi

Puh. +358 50 436 1289

Kilpailukykykompassi - Euroopan komissio

Julkaisu:

Van der Have, R. & Deschryvere, M. (2026). Temporal dynamic effects of public innovation subsidies on firms' significant innovation outcomes. Industrial and Corporate Change. Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/icc/dtag027