Uusi Nature-tutkimus: Avohakkuu muuttaa lajiyhteisöä – Metsäammattilaiset toivovat jatkotutkimusta
30.6.2026 10:00:16 EEST | Metsäammattilaiset | Tiedote
Kaksi viimeisen vuoden aikana julkaistua kansainvälistä meta-analyysiä on lisännyt merkittävästi ymmärrystä avohakkuiden vaikutuksista boreaalisten metsien lajiyhteisöihin. Metsäammattilaisten verkoston analyysin mukaan tutkimukset ovat tieteellisesti korkeatasoisia, mutta niiden tulkinnassa on syytä noudattaa tarkkuutta.
Nature Sustainability -lehdessä (2026) julkaistu tutkimus tarkasteli lajiyhteisöjen palautumista avohakkuun jälkeen, kun taas Biological Conservation -lehdessä (2025) julkaistu tutkimus vertaili vanhojen metsien, varttuneiden talousmetsien ja avohakkuualojen lajistoa. Tutkimukset vastaavat eri tutkimuskysymyksiin ja täydentävät siten toisiaan.
– Tutkimukset osoittavat vakuuttavasti, että avohakkuu muuttaa metsän lajiyhteisöä. Samalla ne osoittavat, että metsän eri kehitysvaiheissa elää erilainen lajisto. Julkisessa keskustelussa nämä kaksi havaintoa jäävät usein erottamatta toisistaan, Metsäammattilaisten verkostosta todetaan.
Avohakkuu ei tarkoita lajitonta aluetta
Biological Conservation -julkaisun mukaan avohakkuualat eivät ole lajistoltaan köyhiä, vaan niillä esiintyy runsaasti avoimien ympäristöjen ja metsän varhaisten kehitysvaiheiden lajeja. Vanhat metsät puolestaan ovat erityisen tärkeitä lahopuusta, vanhoista puista ja metsän pitkästä jatkuvuudesta riippuvaisille lajeille.
Nature Sustainability -tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että monien eliöryhmien lajiyhteisöt palautuvat vähitellen hakkaamattoman vertailumetsän kaltaisiksi, mutta palautuminen voi kestää vuosikymmeniä ja joillakin eliöryhmillä yli sata vuotta.
Vertailumetsät eivät olleet luonnonmetsiä
Metsäammattilaisten verkosto pitää tärkeänä yhtä tutkimuksen keskeistä yksityiskohtaa, joka on saanut julkisuudessa vain vähän huomiota.
Nature Sustainability -tutkimuksessa palautumisella ei tarkoiteta luonnontilan palautumista. Vertailukohtana olivat pääosin varttuneet hakkaamattomat metsät, eivät luonnontilaiset vanhat metsät.
– Tutkimus ei arvioi, kuinka nopeasti metsä palautuu luonnontilaan, vaan kuinka nopeasti sen lajiyhteisö alkaa muistuttaa hakkaamatonta vertailumetsää. Tämä on olennainen ero tutkimuksen tulkinnassa, verkostosta muistutetaan.
Maiden välisiä eroja ei tutkittu
Molemmat meta-analyysit yhdistävät aineistoa useista boreaalisista maista, mutta eivät vertaile eri maiden metsänhoitoa tai metsätalousjärjestelmiä.
Tutkimuksissa ei arvioida esimerkiksi:
- suomalaisen luonnonhoidon vaikutuksia,
- säästöpuiden tai tekopökkelöiden merkitystä,
- lahopuun lisäämisen vaikutuksia,
- nykyisten metsänhoitosuositusten vaikutuksia lajiston palautumiseen.
Näin ollen tutkimuksista ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä nykyisen suomalaisen metsätalouden onnistumisesta tai epäonnistumisesta.
Maisematason kokonaisuus jää avoimeksi
Metsäammattilaisten verkoston mukaan tutkimusten merkittävin yhteinen rajoitus liittyy tarkastelutasoon. Molemmat tutkimukset vertailevat yksittäisiä metsiköitä, mutta eivät tarkastele sitä, millaisen kokonaisuuden eri-ikäiset talousmetsät, suojelualueet ja muut elinympäristöt muodostavat maisematasolla.
– Monimuotoisuus ei synny yhden metsikön perusteella vaan koko metsämaiseman rakenteesta. Tätä kysymystä nämä tutkimukset eivät ratkaise, verkosto toteaa.
Yksittäistä tutkimusta ei tule ylitulkita
Metsäammattilaisten verkosto korostaa, että molemmat tutkimukset ovat arvokas lisä boreaalisten metsien biodiversiteettitutkimukseen. Niiden perusteella voidaan luotettavasti todeta, että avohakkuu muuttaa lajiyhteisöä ja että eri metsän kehitysvaiheissa elää erilainen lajisto.
Sen sijaan tutkimuksista ei voida päätellä esimerkiksi, että nykyinen suomalainen metsätalous olisi biologisesti kestämätöntä tai että yksittäinen metsänkasvatusmenetelmä olisi kaikissa tilanteissa luonnon monimuotoisuuden kannalta paras ratkaisu.
Kestävä metsäpolitiikka edellyttää tutkimustiedon tarkastelua kokonaisuutena. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi arvioinnissa on huomioitava muun muassa ilmastovaikutukset, metsien kasvu, luonnonhoidon kehittyminen, puupohjaisten tuotteiden fossiilisia materiaaleja korvaavat vaikutukset sekä metsien käyttöä koskevat maailmanlaajuiset ympäristövaikutukset.
Metsäammattilaiset toivovat jatkotutkimusta, jossa lähdeaineistoja vertaillaan maakohtaisesti, jolloin voidaan tunnistaa erilaisten metsänhoitotapojen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Tämä arvokas tieto auttaa kehittämään entistä parempia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.
Lisätietoja
Yhteyshenkilöt
INFOINFOMetsäammattilaiset.fi
Info -tili on Metsäammattilaisten verkoston yleinen tili, joka palvelee yleisissä metsäasioihin liittyvissä asioissa. Tilille laitetut viestit ohjautuvat kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalle metsäammattilaiselle tai tarvittaessa koko verkostolle tai osalle sitä.
Juri LaurilaVerkostokoordinaattoriMetsäammattilaiset.fi
Laurila toimii yhteyshenkilönä Metsäammattilaisten verkostossa. Häneen kannattaa olla yhteydessä, mikäli tarvitaan nopeasti metsäammattilaisten näkemystä. Juri auttaa myös löytämään sopivan metsäammattilaisen tarvittaessa.
Kuvat
Metsäammattilaiset tuntevat Suomen metsät
Suomalaisessa metsäuutisoinnissa metsäammattilaiset ovat naaliin verrattavissa oleva harvinaisuus. Harva suomalainen on heitä uutisissa nähnyt. He ovat metsäasioiden parhaita osaajia ja asiantuntijoita, joiden kattavaa näkemystä kannattaa kuunnella. Metsäammattilaisten verkoston tarkoitus on lisätä ihmisten tietämystä metsiin liittyvissä kysymyksissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäammattilaiset
TIEDOTE: Metsäammattilaiset vaativat ennallistamissuunnitelmaan realismia – luonto ei hyödy suunnitelmasta, jota ei pystytä toteuttamaan17.8.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Metsäammattilaisten verkosto kannattaa luonnon monimuotoisuuden vahvistamista, mutta vaatii Suomen kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan merkittäviä muutoksia. Verkoston mukaan ennallistamisen onnistuminen ratkaistaan luonnossa – ei pinta-alatavoitteissa. Suunnitelman talous-, työllisyys- ja markkinavaikutukset on selvitettävä, luontotiedon laatu varmistettava ja metsänomistajien vapaaehtoisuus turvattava.
FSC kontrolli estää puukaupat14.8.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Viime päivinä on keskustelua herättänyt ns. HCV -alueet, jotka jäädyttävät puukaupat. MT kirjoitti 7.8. Värriön yhteismetsän jumiutuneesta miljoonaomaisuudesta ja 11.8. metsäyhtiöiden ja ympäristöjärjestöjen linjauksista. Tosiasiassa puukaupat menivät jäihin HCV alueilla 2018, eikä ratkaisua ole löytynyt vieläkään.
Suomalainen ennallistamismetsuri – ratkaisu ennallistamisen työvoimahaasteeseen?5.8.2026 13:31:23 EEST | Artikkeli
Suomessa keskustellaan paljon siitä, kuinka paljon ennallistamista tarvitaan. Keskustelua käydään luonnon monimuotoisuudesta, ilmastosta, kustannuksista ja tavoitteista. Yksi kysymys jää kuitenkin yllättävän vähälle huomiolle: Kuka tekee ennallistamistyöt?
Metsäammattilaiset: Metsälakia uudistettaessa on vahvistettava myös metsänomistajien oikeusturvaa27.7.2026 12:42:09 EEST | Tiedote
Metsäammattilaisten verkosto on toimittanut maa- ja metsätalousministeriölle lausuntonsa metsälain uudistamisesta. Verkosto pitää hallituksen esitystä pääosin onnistuneena, mutta katsoo, että lakiuudistuksessa on samalla vahvistettava metsänomistajien ja metsäammattilaisten oikeusturvaa muuttuneessa toimintaympäristössä. Metsäammattilaisten mukaan suomalaiset metsät ovat ilmaston, luonnon ja hyvinvoinnin ratkaisu – mutta vain silloin, kun niitä voidaan hoitaa pitkäjänteisesti tutkimukseen perustuen ja omaisuudensuojaa kunnioittaen.
Metsäammattilaiset: Ennallistamistavoite on epärealistinen17.7.2026 09:51:13 EEST | Artikkeli
Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon EU:n ennallistamisasetuksesta ja lausunnoilla parhaillaan olevasta kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta. Metsäammattilaisten verkosto laski, mitä tarkoittaisi, että kolmasosa Suomesta voitaisiin ennallistaa vuoden 2030 loppuun mennessä. Laskelma paljastaa ennallistamisen todellisen mittakaavan ja tavoitteen mahdottomuuden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme