Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaressa on kolme manulinpentua

2.7.2026 11:47:40 EEST | Korkeasaaren eläintarha | Tiedote

Jaa

Korkeasaaren manulinaaras on hoivannut pesässä kolmea pentua ja nyt se on johdattanut kahden kuukauden ikäiset jälkeläisensä ensimmäistä kertaa ulkoilemaan. Pentue on Korkeasaaren manulipariskunnan kolmas. Eläintarhat edistävät huonosti tunnetun keskiaasialaisen arokissan suojelua monin tavoin. 

Manulinpennuista saatiin ensimmäiset kuvat, kun niille tehtiin terveystarkastus. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Manulinpennuista saatiin ensimmäiset kuvat, kun niille tehtiin terveystarkastus. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha

Pentujen syntymä havaittiin, kun manulinaaras alkoi toukokuun alussa viettää paljon aikaa pesäpöntössä. Myöhemmin emon nähtiin kantavan suussaan yhtä pentua. Ensimmäisen kerran pesään kurkistettiin kesäkuun puolella ja vasta silloin varmistui, että pentuja on kolme.

Eläinvanhemmille annetaan aina rauha poikastensa hoitoon. Manulinaaras on myös tehnyt selväksi, ettei apu ole tarpeen. Se on pujahtanut aina pesäpönttöön pentujensa turvaksi, kun eläintenhoitaja on tullut hoitotiloihin. Kolme viikkoa sitten pennut alkoivat liikkua pesän ulkopuolella ja viime perjantaina niitä nähtiin ensi kertaa ulkoilemassa. Pentujen isä asuu eri tarhassa lukuun ottamatta kevättalven lyhyttä kiima-aikaa, sillä manulit arvostavat omaa rauhaa myös reviirillään.

Pentujen tarkastus tehtiin pikaisesti sillä aikaa, kun emo oli aamuisella ruuanhakumatkallaan ulkona. Neuvolakäynnillä oli eläintenhoitajien lisäksi mukana eläinlääkäri, jolta pennut saivat matolääkkeen ja tunnistussirut. Samalla pikkumanulit punnittiin, niistä otettiin tunnistuskuvat ja niiden sukupuolet tarkistettiin.

”Kolmikosta yksi on uros ja kaksi näyttäisi olevan naaraita. Tämä on manuliparin tähän asti isoin pentue, ensin niille syntyi yksi pentu ja toisessa pentueessa oli kaksi pentua. Vanhemmat sisarukset asuvat Prahan ja Pariisin eläintarhoissa sekä ruotsalaisessa Nordens Arkissa. Suojeluohjelman tavoitteena on, että ne saavat siellä aikanaan omia pentuja”, kertoo eläintenhoitaja Jonne Stenroth.

Manulit kuuluvat eurooppalaisten eläintarhojen EEP-suojeluohjelmaan, jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen eläintarhakanta huonosti tunnetun ja piilottelevaa elämää luonnossa elävän manulin tulevaisuuden turvaamiseksi. Maailman eläintarhoissa elää noin 210 manulia. Korkeasaaressa syntyneet pennut varttuvat emonsa hoivissa 8–9 kuukauden ikään, jonka jälkeen niidenkin on aika muuttaa toisiin eläintarhoihin, suojeluohjelmaa hallinnoivan lajikoordinaattorin valitsemien puolisoiden luokse.

Korkeasaarella on merkittävä rooli manulin suojelussa luonnossa. Sitä vauhdittaa syyskuinen suojelutapahtuma Kissojen Yö, jossa manuleille kerätyt varat ohjataan kokonaisuudessaan Pallas’s Cat International Conservation Alliancelle. Korkeasaaren tuki käytetään tänäkin vuonna kiireellisimpien suojeluprojektien edistämiseen lajin elinalueella Keski-Aasiassa. Viimeisen vuoden aikana projekteissa on muun muassa tehty kannanseurantaa ja tunnistettu manulin elinalueita, selvitetty turismin vaikutuksia, tutkittu keinopesien toimivuutta ja osallistettu paikallisia yhteisöitä manulin suojeluun.

Manuli on aasialainen arokissa, joita elää Keski-Aasiassa 16 valtion alueella. Elinalueiden laajuudesta huolimatta monet manulipopulaatiot ovat pieniä, eristäytyneitä ja väheneviä. Suurimmat lajin uhat ovat elinympäristöjen häviäminen maatalouden laajentumisen ja teollisen kehityksen vuoksi sekä manuleita saalistavat koirat.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Pentueessa oli yksi urospentu. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Pentueessa oli yksi urospentu. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Naaraspentuja oli kaksi, tässä ensimmäinen. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Naaraspentuja oli kaksi, tässä ensimmäinen. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Toinen naaraspentu. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Toinen naaraspentu. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Eläintenhoitaja Jonne Stenroth ja manulinpentu. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Eläintenhoitaja Jonne Stenroth ja manulinpentu. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Manulinpennuille laitettiin tunnistussirut. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Manulinpennuille laitettiin tunnistussirut. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Manulinpennut saivat matolääkkeen. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Manulinpennut saivat matolääkkeen. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Pentujen tarkastus tehtiin pikaisesti emon ollessa ulkoilemassa. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Pentujen tarkastus tehtiin pikaisesti emon ollessa ulkoilemassa. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Emo Mimi toi pentuja ensi kertaa ulkoilemaan viime perjantaina. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Emo Mimi toi pentuja ensi kertaa ulkoilemaan viime perjantaina. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Pentuja voi onnistua näkemään kallioisessa ulkotarhassa. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Pentuja voi onnistua näkemään kallioisessa ulkotarhassa. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa

Linkit

Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.

Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.

Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye