Kokoomuksen Risikko: Kokoomus haluaa rakentaa Suomesta aidon pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan

– Me suomalaiset haluamme pitää huolta toisistamme. Se on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Mutta välittäminen ei yksin riitä, jos yhteiskunnan taloudellinen perusta rapautuu. Hyvinvointipalvelut voidaan turvata vain, jos niiden rahoitus on kestävällä pohjalla, Risikko sanoo.

Risikon mukaan Suomea on vuosikymmeniä kutsuttu pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, vaikka olemme jääneet jälkeen juuri niissä tekijöissä, joiden varaan muut Pohjoismaat ovat hyvinvointinsa rakentaneet.

– Suomessa on pohjoismainen palvelulupaus, mutta kasvun, työllisyyden ja tuottavuuden perusta on jäänyt liian heikoksi. Siksi velkaantumisemme on kasvanut paljon muita Pohjoismaita nopeammin. Aito pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei rakennu velalle, vaan työlle, osaamiselle, yrittämiselle ja vastuulliselle taloudenpidolle, sanoo Risikko.

Risikon mukaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkein tehtävä on pitää huolta ihmisistä erityisesti silloin, kun elämässä tulee vaikeuksia. Juuri siksi yhteiskunnan rahoituksen on oltava kestävää.

– Haluan, että jokainen voi luottaa saavansa laadukasta hoitoa, turvallisen ja laadukkaan koulun lapsilleen ja apua silloin, kun omat voimat eivät riitä. Se edellyttää, että mahdollisimman moni käy töissä, yritykset uskaltavat investoida ja työn tekeminen kannattaa. Vain näin voimme huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista myös tulevaisuudessa.

Myös työllisyydessä Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistaan. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa 71,4 prosenttia vuonna 2025 ja nousemassa 71,7 prosenttiin vuonna 2026. OECD:n vertailussa Ruotsin ja Tanskan vastaava työllisyysaste oli vuoden 2025 lopulla noin 76 prosenttia.

– Jokaisen prosenttiyksikön taakse kätkeytyy tuhansia ihmisiä työelämän ulkopuolella. Samalla menetämme osaamista, verotuloja ja mahdollisuuksia rahoittaa yhteisiä palvelujamme. Jokainen uusi työllinen vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa.

Risikon mukaan Orpon hallitus on lähtenyt korjaamaan juuri niitä rakenteita, joissa Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Hallitus on uudistanut sosiaaliturvaa työhön kannustavammaksi, keventänyt työn verotusta sekä toteuttanut työmarkkinauudistuksia, jotka naapurimaissa tehtiin jo vuosia sitten. Hallituksen päätösten arvioidaan vahvistavan julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 10 miljardilla eurolla.

– Talous ei ole itseisarvo. Se on väline siihen, että voimme pitää huolta ihmisistä. Kokoomus haluaa rakentaa Suomesta aidon pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sellaisen, jossa vahva talous mahdollistaa sen, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin ja ilman tukea silloin, kun elämä koettelee. Hyvinvointiyhteiskunta syntyy vastuusta, työnteosta ja siitä, että pidämme toisistamme huolta, Risikko sanoo.