Oulun yliopisto

Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa

7.7.2026 06:04:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote

Jaa

Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.

Kaksi suden kalloa pöydällä, vasemman puoleinen on Kanadan Yukonista ja oikean puoleinen Suomen Kuusamosta, molemmat vuodelta 1933.
Susien kalloja vuodelta 1933. Vasemmalla on kallo Kanadan Yukonista ja oikealla Suomen Kuusamosta. Kuva: Dominika Bujnáková / Oulun yliopisto

Tutkimuksessa analysoitiin 227 suden kalloa Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta kolmiulotteisen kuvantamisen ja kallojen muotojen geometristen analyysimenetelmien avulla. Tulokset osoittavat, että muun muassa leveysaste ja ravinto selittävät osan havaitusta vaihtelusta.

”Sudet ovat sopeutuneet elinympäristöihinsä tuhansien vuosien aikana. Eri alueilla elävät populaatiot kohtaavat erilaisia ekologisia paineita, jotka näkyvät kallon muodossa”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Dominika Bujnáková Oulun yliopistosta.

Pelkästään luonnonympäristö ei kuitenkaan selitä kaikkia eroja.

Ihmisen toiminta on muokannut susikantoja perusteellisesti viimeisten kahden vuosisadan aikana

1800- ja 1900-luvuilla ihmiset harvensivat susikantoja voimakkaasti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja paikoin jopa hävittivät ne kokonaan. Osa susikannoista elpyi luonnollisesti, kun taas naapurialueiden sudet valtasivat uusia alueita tai kannoissa tapahtui risteytymistä muiden populaatioiden kanssa, kuten aiempi tutkimus osoittaa. Muutokset ovat jättäneet mitattavan jäljen susien kallojen muotoihin ja lisänneet populaatioiden välisiä eroja.

”Ihminen on monin tavoin vahvistanut susikantojen eriytymistä. Kantojen pienentyminen ja elinympäristöjen pirstoutuminen ovat vähentäneet populaatioiden välistä geenivirtaa, mikä näkyy sekä perimässä että ulkonäössä”, Bujnáková toteaa.

Pitkäaikaisia muutoksia erityisesti Suomessa ja Skandinaviassa

Tulokset ovat erityisen merkittäviä Suomen ja Skandinavian kannalta. Sudet hävitettiin alueelta lähes sukupuuttoon, mutta palasivat itäisistä populaatioista saapuneiden susien myötä. Tutkimus osoittaa, että historialliset tapahtumat voivat vaikuttaa populaatioiden rakenteeseen vielä pitkään elpymisen jälkeenkin.

Kun susikannat elpyvät eri puolilla Eurooppaa ja susien palauttamista jatketaan Pohjois-Amerikassa, paikallisten sopeumien ymmärtäminen korostuu, kun suunnitellaan siirtoja, palautuksia tai kantojen vahvistamista. Susien siirtäminen alueelta toiselle ilman niiden kehityshistorian ja ekologisten erojen huomioimista voi heikentää niiden selviytymistä uudessa ympäristössä.

Tutkimus korostaa myös museokokoelmien merkitystä: monet kallot on kerätty vuosikymmeniä sitten, mikä mahdollistaa kehityksen tarkastelun pitkällä aikavälillä, jota ei muuten enää voitaisi havaita.

Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä yhteistyössä kansainvälisten tutkijoiden ja luonnontieteellisten museoiden kanssa.

Ihminen muokkaa susien rakennetta

  • Ihmisen toiminta on viimeisten kahden vuosisadan aikana muuttanut susikantoja merkittävästi ja jättänyt selviä jälkiä kallon muotoon.
  • Susikantojen harventaminen, elinympäristöjen pirstoutuminen ja ihmisen ohjaamat palaamiset ovat kiihdyttäneet populaatioiden eriytymistä myös ulkonäössä.
  • Nykyinen kallonmuotojen vaihtelu ei johdu pelkästään luonnosta, vaan heijastaa vahvasti myös ihmisen pitkäaikaista vaikutusta, mikä on huomioitava suojelussa.

Tutkimus Global Drivers of Morphological Variation in Grey Wolves julkaistiin kesäkuussa 2026. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Dominika Bujnáková, +358504415479, dominika.bujnakova@oulu.fi, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

Kuvat

Kaksi suden kalloa pöydällä, vasemman puoleinen on Kanadan Yukonista ja oikean puoleinen Suomen Kuusamosta, molemmat vuodelta 1933.
Susien kalloja vuodelta 1933. Vasemmalla on kallo Kanadan Yukonista ja oikealla Suomen Kuusamosta. Kuva: Dominika Bujnáková / Oulun yliopisto
Lataa
Susi Suomessa.
Suomessa kuvattu susi. Kuva: Dominika Bujnáková / Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote

Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.

Tutkimus: Julkinen rahoitus auttaa yrityksiä luomaan innovaatioita, mutta tulokset näkyvät viiveellä30.6.2026 05:55:00 EEST | Tiedote

Euroopan hallituksissa pohditaan, miten puolustaa pitkäjänteisiä innovaatioinvestointeja tilanteessa, jossa tuloksia odotetaan nopeasti. Uusi suomalainen pitkittäistutkimus osoittaa, että julkiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuet voivat merkittävästi edistää yritysten kykyä kehittää tärkeitä innovaatioita, mutta vaikutukset rakentuvat vähitellen. Tutkimus tarjoaa ajankohtaista näyttöä kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun siitä, miten julkinen valta voi tehokkaasti tukea innovaatiovetoista kasvua ja kilpailukykyä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye