Jyväskylän yliopisto sai yli 800 000 euroa luotettavan interaktiivisen tekoälyn kehittämiseen

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan Large Cognitive Models (LaCoMo) -projekti on saanut Business Finlandilta 822 000 euroa Research to Business -rahoitusta interaktiivisen tekoälyn kehittämiseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 028 727 euroa.

Business Finlandin Research to Business -rahoitus on tarkoitettu tutkimuksen kaupallistamiseen tähtäävään toimintaan.

Hanketta johtava apulaisprofessori Jussi Jokinen kertoo, että projektissa kehitetään laajoja kognitiivisia tekoälymalleja, jotka ovat nykyisiä malleja luotettavampia, ymmärrettävämpiä ja hyödyllisempiä tosielämän sovelluksissa ja työelämässä.

”Monille organisaatioille keskeinen kysymys ei ole, pystyykö tekoälyjärjestelmä suorittamaan tehtävän kerran, vaan toimiiko se luotettavasti ajan kuluessa. Tärkeää on myös, että mallit pystyvät selviämään virhetilanteista ja oppimaan virheistä”, Jokinen kertoo.

Hankkeessa tekoälyjärjestelmiltä odotetaan ohjeiden luotettavaa noudattamista, kykyä pitkäaikaiseen toimintaan, sujuvaa yhteistyötä ihmisen kanssa sekä sopeutumista muuttuviin tilanteisiin.

Tutkijat käyttävät malleissa laskennallista kognitiotiedettä ja yhdistävät muistin, suunnittelun, toiminnan ja oppimisen samaan järjestelmään.

Teknologian toimivuutta realistisissa olosuhteissa arvioidaan yhdessä yritystoimijoiden kanssa

Projektin tavoitteena on tuottaa pilottikäyttöön valmis ohjelmistoalusta organisaatioille, jotka kehittävät tai ottavat käyttöön interaktiivisia tekoälyjärjestelmiä.

Projektin kaupallistamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen osallistuva tohtoriopiskelija Asutosh Hota kertoo, että mahdollisia sovellusalueita ovat esimerkiksi simulointi ja digitaaliset kaksoset, robotiikka, puolustus- ja turvallisuuskoulutus, kriittinen infrastruktuuri, operatiivinen koordinointi sekä ihmisen ja tekoälyn päätöksenteon tuki.

”Esimerkiksi kyberturvallisuuden alalla tekoälyagentti voi auttaa normaalista poikkeavan verkkotoiminnan tutkimisessa, mutta sen lisäksi tunnistaa uhkan torjumisen kannalta merkityksellisiä toistuvia kaavoja, suositella sopivia vastatoimia sekä pitää tapausta ajan tasalla sitä mukaan, kun uutta informaatiota tulee ilmi”, Hota kertoo.

Tässä LaCoMo eroaa nykyisistä tekoälyagenteista, jotka on rakennettu pääasiassa laajojen kielimallien ympärille. Tyypillinen kielimallipohjainen agentti voi tuottaa hyödyllisiä yhteenvetoja ja suosituksia, mutta sen vastauksen pohjaavat usein kehotteeseen ja käytössä olevaan konteksiin. LaCoMo pystyy ottamaan huomioon omat aiemmat toimet, havainnot sekä millaisia rajoituksia sen on noudatettava ja mihin aiemmat päätökset ovat johtaneet.

Kyberturvallisuusesimerkissä tämä tarkoittaa, että järjestelmä pystyy ylläpitämään kehittyvää tapaushistoriaa, vertaamaan uutta näyttöä aiempiin havaintoihin sekä valitsemaan seuraavia vaiheita organisaation sääntöjen mukaisesti.

Samalla se kirjaa ylös, miksi suositus annettiin. Tämä tukee päätöksen myöhempää arviointia ja tekee tekoälyn toiminnasta helpommin jäljitettävää.

Hota muistuttaa, että kyberturvallisuus on vain yksi esimerkki käyttömahdollisuuksista ja että erilaisia käyttötapauksia tullaan tutkimaan yhdessä kiinnostuneiden kumppaniyritysten ja organisaatioiden kanssa.

”Tarkoituksena on tunnistaa yhteistyössä konkreettisia käyttötapauksia, joiden avulla voidaan määritellä mitattavia menestyskriteerejä tekoälylle ja samalla valmistella pilottipaketteja teknologian arvioimiseksi realistisissa olosuhteissa”, Hota sanoo ja korostaa teollisuusyhteistyön olevan keskeinen osa projektia.

Organisaatioiden on tärkeää ymmärtää, miksi tekoäly toimii tietyllä tavalla ja pystyykö se noudattamaan sille asetettuja rajoituksia. Tutkijat korostavat, että tekoälyn toimintaa täytyy voida ymmärtää ja arvioida, jotta sitä voidaan käyttää luotettavasti osana liiketoimintaa.

Yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset ja organisaatiot voivat ottaa yhteyttä LaCoMo-projektitiimiin Jyväskylän yliopistossa.