Kotieläin- ja proteiinikasvituotanto nähdään merkittävänä osana Euroopan ruokaturvaa ja maatalouden tulevaisuutta EU-komission julkaisemassa kotieläinstrategiassa ja proteiinisuunnitelmassa

8.7.2026 13:07:13 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote

Jaa

Euroopan komissio julkaisi 7. heinäkuuta EU:n kotieläinstrategian ja proteiinisuunnitelman, jotka ovat jatkoa komission viime vuonna julkaisemalle maatalous- ja elintarvikevisiolle. Kotieläinstrategian keskiössä on resilienssin, kilpailukyvyn ja kestävyyden kehittäminen. Lisäksi strategia tunnistaa eurooppalaisen kotieläintuotannon ainutlaatuisuuden ja merkityksen maaseutualueiden elinvoimaan. Kotieläinsektori on EU:n kilpailukyvyn ja omavaraisuuden kannalta strategisesti tärkeä, sillä 40 % alan lisäarvon tuotosta on kotieläinsektorilta.

lehmät laitumella
lehmät laitumella Mediafarmi Oy kaikki oikeudet annetaan

MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä painottaa, että strategia edistää laajalti oikeita asioita muun muassa eläinten hyvinvointia, terveyttä, tuottavuutta, huoltovarmuutta sekä tuonnilta vaadittavia standardeja, mutta tavoitteiden on muututtava teoiksi: EU:n kotieläintuotanto kilpailee tuontituotteiden kanssa, joten jatkossakin on vaadittava tuontituotteilta samaa tuotannon standardia. Lisäksi strategiaa edistävien investointien rahoituksen varmistaminen on yksi tärkeimmistä teemoista strategian toteutumisessa.  

– EU:n on panostettava elintarvikeviennin edistämiseen entistä enemmän. Elintarviketeollisuuden rooli tässä on erittäin tärkeä. Tämä on keskeistä myös meillä Suomessa. Kasviproteiinien tuotannon lisääminen on hyvin tärkeää niin proteiiniomavaraisuuden kuin myös niiden mahdollisuuksien realisoitumiseksi, jotka nähdään olevan elintarvikkeiden viennissä, Hemmilä jatkaa. 

Vahva kotieläintuotanto on Suomen maatalouden selkäranka

 

Suomessa kotieläintuotanto muodostaa yli puolet maataloustulosta, mikä on selvästi enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä kertoo sektorin merkityksestä EU:n ja Suomen pohjoisissa olosuhteissa. Maidon-, naudanlihan-, sianlihan- ja siipikarjantuotanto ylläpitävät laajaa elintarvikeketjua sekä tukevat kotimaista ruokaturvaa, työllisyyttä ja maaseutualueiden elinvoimaa.  

– Strategian suunta vastaa laajasti MTK:n ja suomalaisten kotieläintuottajien pitkään ajamia tavoitteita, MTK:n puheenjohtaja Hemmilä muistuttaa.  

Yksi strategian keskeisistä viesteistä on, että eläinten terveys ja hyvinvointi parantaa tuottavuutta, vähentää tautipainetta ja lisää kotieläintuotannon yleistä hyväksyntää. Komissio painottaa ennaltaehkäisyä eli rokottamista ja bioturvatoimia eläintautien torjunnassa sekä antaa asetusehdotukset häkkien käytön kieltämisestä munintakana- ja broilerisektorille syksyllä 2026 sekä sikasektorille 2027. Suomessa häkeistä luopuminen on jo varsin pitkällä verrattuna muihin Euroopan maihin. 

– Suomalaiset tuottajat ovat edelläkävijöitä eläinten hyvinvoinnissa, terveydessä ja tuotannon kestävyydessä. Tämä kannattaa nostaa koko EU:n kotieläintuotannon esikuvaksi, MTK:n eläinlääkäri Olli Heino kertoo. 

MTK pitää myönteisenä, että strategia tunnistaa ruoantuotannon aiheuttavan aina päästöjä ja että keskustelu metaanin biogeenisen luonteen huomioimisesta lyhytkiertoisessa hiilenkierrossa on avattu.  

Proteiinisuunnitelman tavoitteena on nostaa EU:n proteiiniomavaraisuutta, mutta kunnianhimoa voisi nostaa elintarvike- ja rehukäytön omavaraisuusasteen lisäämisessä 

Komissio julkaisi kotieläinstrategian rinnalla myös proteiinisuunnitelman, jonka tavoitteena on nostaa EU:ssa tuotetun valkuaisen osuus öljy- ja valkuaiskasvien rehukäytössä 25 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä – vahvempi valkuaisomavaraisuus tukee suoraan myös kotieläintuotannon kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.  

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin öljy- ja valkuaiskasvien tuotannon pullonkaulojen ratkaisemista ja viljelyvarmuuden kehittämistä. Proteiinisuunnitelma korostaa kotimaisen kasvinjalostuksen sekä toimivien kasvinsuojeluratkaisuiden merkitystä. Suunnitelmassa esitetään muun muassa kasvinsuojeluaineiden lupamenettelyjen yksinkertaistamista sekä biologisten ja tavanomaisten torjunta-aineiden hyväksynnän nopeuttamista sekä EU:n että jäsenmaiden tasolla. 

– Kotieläinrehujen ja elintarvikkeiden kasvisproteiinin omavaraisuusasteen nostaminen on ollut suomalaisen maataloussektorin agendalla vuosia. Esimerkiksi sikasektorilla kotimaisella kasvivalkuaisella on korvattu tuontisoijaa, asiantuntija Mari Lukkariniemi muistuttaa.  

–  Suomessa olisi panostettava valkuais- ja öljykasvien jalostukseen ja viljelyyn. Tähän tarvitaan uusia Suomeen sopivia lajikkeita sekä laaja valikoima kasvinsuojeluaineita viljelyvarmuuden parantamiseksi. Tämän toteutumiseksi tarvitaan vahvaa ja pitkäjänteistä CAP-rahoitusta sekä kansallista rahoitusta. Kotieläintalouden ja kasvinviljelyn yhteistyön mahdollisuuksia nostetaan esille myös lannan käytön tehostamisen tavoitteessa, vilja-asiamies Max Schulman toteaa. 

Kotieläinstrategian ja proteiinisuunnitelman käsittelyt jatkuvat syksyn aikana sekä neuvoston että parlamentin puolella. Irlannin EU-puheenjohtajuuskausi korostaa kotieläintuotannon merkitystä. Komissio jatkaa keskustelua sidosryhmien kanssa syksyn aikana konkreettisista toimista. Suomi tulee olemaan aktiivisesti mukana kotieläinstrategian ja proteiinisuunnitelman toimeenpanossa. 

Lisätietoja:  

Jussi Savander, EU-asiantuntija, Brysselin toimisto, p. +32 47 733 1958 

Mari Lukkariniemi, asiantuntija, kotieläintuotanto, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta, p. +358 40 171 9070 

Olli Heino, asiantuntijaeläinlääkäri p. +358 50 430 8578 

Max Schulman, vilja-asiamies, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta p. +358 40 825 2112 

Linkki kotieläinstrategiaan (EU-komissio): https://agriculture.ec.europa.eu/overview-vision-agriculture-food/eu-livestock-strategy_en#documents

Linkki proteiinisuunnitelmaan (EU-komissio): https://agriculture.ec.europa.eu/farming/crop-productions-and-plant-based-products/cereals/reducing-plant-protein-deficit-eu_en

Avainsanat

Liitteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

MTK:n ja SLC:n Kasvukausikysely: Satonäkymät jäävät keskimääräistä heikommiksi – kannattavuushaasteet näkyvät yhä vahvemmin viljelijöiden päätöksissä6.7.2026 11:07:39 EEST | Tiedote

MTK:n ja SLC:n kesäkuussa 2026 toteuttaman Kasvukausikyselyn perusteella satonäkymät arvioidaan tavanomaista heikommiksi useimmilla tuotantoaloilla. Erityisesti syysviljojen satonäkymät ovat heikentyneet. Samalla maatalouden kannattavuushaasteet näkyvät yhä selvemmin viljelypäätöksissä ja tuotantopanosten käytössä. Taloudellinen epävarmuus varjostaa näkymiä, ja monilla tiloilla huoli kannattavuudesta vaikuttaa yhä enemmän tuotannon tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin.

Kansallinen ennallistamissuunnitelma - yksi tämän vaalikauden suurimmista päätöksistä3.7.2026 11:59:05 EEST | Blogi

Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma on lausunnoilla. Sen vaikutukset ulottuvat metsiin, soihin, maatalouteen, biotalouteen, investointeihin, huoltovarmuuteen ja alueiden elinvoimaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Kyse ei ole vain luonnonsuojelusta, vaan taloudellisilta ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan yhdestä tämän vuosikymmenen merkittävimmistä politiikkakokonaisuuksista.

Jokaisenoikeudet mahdollistavat marjastuksen – muista pelisäännöt metsässä30.6.2026 10:19:46 EEST | Tiedote

Luonnonmarjojen satokausi käynnistyy ja vuoden 2026 marjasato kypsyy ympäri Suomea. Mustikoiden odotetaan kypsyvän poimintakelpoisiksi heinäkuun alussa. Satokauden odotetut mustikat, puolukat ja muut metsämarjat tarjoavat poimittavaa eri puolilla Suomea. Jokaisenoikeuksiin kuuluva marjastus tarjoaa kaikille mahdollisuuden liikkua metsässä ja kerätä luonnonmarjoja ilman maanomistajan lupaa. MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen kertoo vinkit luonnonmarjakauteen.

Uusiutuvan energian siirron tuotot valuvat alueiden ulkopuolelle – yksinkertainen malli auttaisi aluetalouksia25.6.2026 13:21:52 EEST | Tiedote

Vihreän energian investoinneista on viime vuosina uutisoitu myönteisesti erityisesti niiden alueellisten talousvaikutusten näkökulmasta. Kehityksen kääntöpuolena ovat kuitenkin kasvavat lunastusmenettelyt, joissa maanomistajat kantavat hankkeiden haittoja ilman mahdollisuutta hyötyä niiden tuotoista. Vaikka investoinnit ovat mittavia, alueille jäävät usein pysyvät maisema-, kierto- ja tuotantohaitat, MTK muistuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye