Finanssiala ry

Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin

9.7.2026 06:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin kesäkuussa kaikkiin muihin päärahastoluokkiin, paitsi osakerahastoihin. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin uusia varoja 223 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 299 miljoonaa, lyhyen koron rahastoihin 246 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 1,3 miljardia euroa. Osakerahastoista lunastettiin varoja yhteensä 103 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät kesäkuu 2026

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.06.2026

Osakerahastot

 -103

-334

98437

Yhdistelmärahastot

223

970

44692

Pitkän koron rahastot

299

2069

44908

Lyhyen koron rahastot

246

1172

22405

Vaihtoehtoiset rahastot

1267

1250

10748

YHTEENSÄ

1930

5127

221191

Kesäkuun markkinakehitystä leimasi kevään hurjan osakenousun tasaantuminen ja pörssikurssien hengähdystauko. Maailman osakkeet päätyivät euroissa lähelle nollatuottoa, ja Helsingin pörssin yleisindeksi laski kesäkuussa kolme prosenttia.

Vaikka geopoliittinen tilanne erityisesti Persianlahdella vaikutti lievenevän, ollaan edelleen kaukana normaalista. Sijoittajien on syytä edelleen varautua äkillisiin muutoksiin.

Finanssiala ry:n (FA) johtavan lakimiehen Jari Virran mukaan epävarmoissa oloissa pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja erityisesti riskien hajautus korostuvat. Tärkeä osa hajautusta on ajallinen hajautus. Kuukausittaiset sijoitukset vähentävät riskiä väärästä ajoituksesta.

”Markkinaliikkeet tarjoavat kiinnostuneille seurattavaa loputtomasti, mutta vähemmälläkin pärjää. Hajautettuihin sijoituksiin luottava kuukausisäästäjä pääsee mukaan markkinoiden kehitykseen. Samalla voi nukkua yönsä rauhassa ja käyttää aikaa – erityisesti näin kesällä – muihin itseä kiinnostaviin ja palauttaviin asioihin”, toteaa Virta.

Sijoittaminen kiinnostaa suomalaisia markkinoiden ristivedosta huolimatta

OP Varainhoidon toimitusjohtaja Tuomas Virtalan mukaan kesäkuu oli rahastosijoittajalle kaksijakoinen mutta kokonaisuutena varsin hyvä kuukausi. 

”Osakemarkkinoiden vahva kevätralli on hetkeksi pysähtynyt, ja maailman osakkeiden tuotto on jäänyt euroissa lähelle nollaa. Samaan aikaan korkosijoitukset ovat tuottaneet hyvin, kun inflaation ja korkojen kehitykseen liittyvät huolet ovat hellittäneet. Iranin sodan ja sitä myöten nousseen öljyn hinnan vaikutukset taloudelle näyttävät jäävän maltillisiksi”, Virtala analysoi. 

Virtalan mukaan OP Varainhoidossa odotetaan markkinanäkymän säilyvän edelleen perusmyönteisenä. 

”Talouskasvu jatkuu näkemyksemme mukaan kohtuullisena, yritysten tuloskehityksen odotetaan olevan vahvaa ja OP Varainhoito pitää osakkeita edelleen ylipainossa salkuissaan. Kesän aikana sijoittajien huomio kohdistuu erityisesti alkavaan tuloskauteen: markkinat odottavat yrityksiltä paljon, joten hyvienkin tulosten on pystyttävä vastaamaan korkeisiin odotuksiin.”

Virtalan mukaan sijoittaminen kiinnostaa suomalaisia.

”OP Pohjolassa uusia rahastosijoittajia on aloittanut tammi-kesäkuussa noin kolmekymmentä prosenttia enemmän kuin vuotta aiempana ajankohtana ja miljoonan sijoittaja-asiakkaan raja ylittyi aiemmin keväällä. Asiakkaamme ovat kuluvan vuoden aikana tehneet aktiivisesti rahastosijoituksia suosien osakerahastoja. USA:n ja Iranin tilanne näkyi keväällä väliaikaisena varovaisuutena, mutta tilanteen rauhoituttua - ainakin väliaikaisesti - erityisesti kesäkuu oli nettomerkintöjen osalta vahva ja kysyntä kohdistui laajasti eri osakerahastoihin,” Virtala kertoo.

Korkorahastoihin laajaa kiinnostusta – osakerahastoissa vaihtelua

Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin toukokuussa pääasiassa globaalisti, Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin, Tyynenmeren alueelle ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 116 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Suomesta, Euroopasta, Japanista sekä toimialoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 219 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,84). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät kesäkuu 2026

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.06.2026

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-49

26

7 585

18 %

Pohjoismaat

21

420

11 421

10 %

Eurooppa

-147

149

9 206

16 %

Pohjois-Amerikka

26

227

13 949

20 %

Japani

-2

22

522

29 %

Tyynenmeren alue

14

130

1 571

36 %

Kehittyvät markkinat

23

313

7 403

36 %

Maailma

32

-1 549

45 335

20 %

Toimialarahastot

-21

-72

1 445

29 %

YHTEENSÄ

-103

-72

98 437

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin alaluokkiin, globaalisti valtioriskiin sijoittavia rahastoja lukuun ottamatta, yhteensä 298 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 9,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Myös Sharpen mittarilla mitattuna sama rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,62).

milj. EUR

Nettomerkinnät kesäkuu 2026

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.06.2026

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

105

1065

11 301

2,0 %

Luokitellut yrityslainat EUR

38

476

16 283

2,7 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

70

392

6017

3,6 %

Valtioriski maailma

0

-1

365

3,1 %

Luokitellut yrityslainat maailma

49

114

7 199

3,9 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

35

-181

1 087

5,5 %

Kehittyvät markkinat

2

204

2 655

9,5 %

YHTEENSÄ

299

2069

44 908

 

Rahastoraportti, kesäkuu 2026

Sijoitusrahastomarkkinoiden kehitys, kesäkuu 2026

Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.

Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote

Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.

Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.

Talouden käänne näkyy pankkitiskillä – yritysluottojen kysyntä vahvistunut, investointihalukkuudessa myönteisiä merkkejä22.6.2026 15:00:34 EEST | Tiedote

Yritykset ovat kysyneet kevään ja alkukesän aikana luottoja selvästi viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, kertoo Finanssiala ry:n (FA) tuore Pankkibarometri. Pankinjohtajat odottavat mm. investointiluottojen kysynnässä kasvua, mikä kertoo yritysten halusta kartuttaa aineksia tulevaan kasvuun. Pankinjohtajien mukaan talouden piristyminen näkyy tällä hetkellä selkeimmin yritysrahoituksessa. Kotitalouksien lainanottohalukkuudessa odotetaan maltillisempaa kehitystä. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye