Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta

Perhoslöydön teki luonnosta kiinnostunut 12-vuotias Sara Mutanen 4.7.2026. Hän huomasi kesämökin seinustalla kasvavilla kotkansiipi-kasvin lehdillä pieniä tummia perhosia, joita vanhemman avulla näytettiin hyönteistutkija ja professori Marko Mutaselle Oulun yliopistossa. Pian kävi ilmi, että havainto oli poikkeuksellisen vaikea tunnistaa.

Marko Mutanen julkaisi perhosista kuvia asiantuntijoiden arvioitavaksi, mutta alustavat määritykset osoittautuivat virheellisiksi eikä kukaan tuntunut tunnistavan lajia varmasti. Ratkaisu löytyi lopulta Luonnontieteellisestä Keskusmuseosta, jonka yliopistotutkija Lauri Kaila havaitsi, että löydetyt yksilöt edustavat sojokoiden heimoon kuuluvaa perhosalaheimoa, jota ei ole koskaan tavattu lähelläkään Suomea.

Tarkemmat selvitykset osoittivat, että kyseessä on luultavasti laji nimeltä Cuprina fuscella. Laji on kuvattu Kaukoidästä ja se tunnetaan Euroopasta ainoastaan Itävallasta.

”Perhosharrastuksella on pitkät perinteet Suomessa, harrastajia on satoja, ja lajistoamme tunnetaan poikkeuksellisen hyvin. Silti täysin odottamattomia löytöjä voidaan edelleen tehdä”, sanoo professori. Harvinaisessa löydössä kyse ei ole vain Suomelle uudesta lajista, vaan samalla suvusta ja alaheimosta, joita ei ole tavattu täällä aiemmin. ”On hämmästyttävää, että teräväsilmäinen 12-vuotias osuu näin sensaatiomaiseen havaintoon”, sanoo Marko Mutanen. Hän on myös Sara Mutasen kummisetä.

Professori on tiiviisti mukana myös yhteiseurooppalaisessa Psyche-hankkeessa, jossa luetaan koko perimä kaikista eurooppalaisista perhoslajeista, joita tunnetaan noin 11 000. ”Cuprina fuscella ainoana eurooppalaisena alaheimonsa edustajana on kullanarvoinen lisä tähän tutkimushankkeeseen”, Mutanen kertoo.

Levinnyt todennäköisesti myös muualle Suomeen

Löytöpaikalla on lajilla vankka populaatio, sillä paikalta on havaittu lajia jo parikymmentä yksilöä. Vaikka lajin elintavat tunnetaan vain osittain, lajin toukkien on Kaukoidässä havaittu ruokailevan helmisaniaisten itiöpesäkkeillä. Helmisaniainen on kotkansiipi-kasvin lähisukulainen, ja niinpä Bromarvin esiintymältäkin on jo löydetty syömäjälkiä ja selviä toukkien tekemiä seittiputkia kotkansiiven itiöpesäkkeistä. Tämä tukee oletusta samanlaisesta elintavasta myös Suomessa.

Löydön perusteella näyttää siltä, että laji on ollut paikalla jo pidempään. ”On myös todennäköistä, että sitä esiintyy muuallakin Suomessa, mutta se on jäänyt huomaamatta, koska laji on pieni ja piileskelevä”, hyönteistutkija Mutanen arvioi.

Miksi joku hyönteinen kiehtoo ja toinen inhottaa? Vastaa kyselyyn! Tökkää ötökkää! on mobiilikysely, jolla tutkitaan suomalaisten suhtautumista erilaisiin hyönteisiin.