Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?
13.7.2026 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan.
- Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta.
- Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta.
FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Suomalaiset suhtautuvat Finanssiala ry:n (FA) teettämän Maksutavat-tutkimuksen mukaan suomalaiset vakavasti maksamisen turvallisuuteen.
Valtakunnallisesti edustavan kyselyn vastaajista 82 prosenttia huolehtii yleisimmin välttämällä pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta. 82 prosenttia ilmoitti myös pitävänsä pankkitunnukset ja salasanat omana tietonaan. Vastaajista 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin suoraan hakukoneen kautta. Valtaosa on asettanut tileille ja korteille käyttörajoja.
”Suomalaisilla on varautuminen verissä, ja myös halu huolehtia maksamisen turvallisuudesta näkyy tutkimuksessa vahvasti. Joidenkin kysymysten kohdalla luku on yllättävän alhainen — on mahdollista, että asiakkaat eivät ole vielä löytäneet kaikkia pankkien tarjoamia lisäpalveluita, kuten kortin käytön rajaamista ulkomailla ja verkossa. Alle kolmasosa on aktivoinut puhelimeen ilmoituksia tilitapahtumista. Yleisesti ottaen asioissa ollaan kuitenkin oikealla linjalla”, kiittelee FA:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Vastaajista 76 prosenttia on asettanut tileilleen euromääräisiä käyttörajoja. Maksukortille osto- tai nostorajoja on asettanut 74 prosenttia vastaajista. Lisäksi 51 prosenttia kertoo siirtäneensä säästöön tarkoitetut varat erilliselle tilille.
”Käyttörajoitusten asettaminen korteille ja tileille on turvallisuusnäkökulmasta järkevää. Päivittäisasiointiin tarkoitetulla käyttötilillä kannattaa säilyttää lähinnä lyhyen aikavälin asiointiin sopivaksi koettu summa rahaa kerrallaan. Suurempia rahamääriä ei kannata makuuttaa käyttötilillä, vaan siirtää ne paremmin tuottaviin kohteisiin. Pankeilta löytyy vaihtoehtoja ja näistä kannattaa kysyä aktiivisesti”, Klepp neuvoo.
Pankkitunnukset eivät voi olla yleisavain koko maailmaan
Kaikkia munia ei tunnetusti kannata laittaa samaan koriin, mutta suomalaisten suosimien tunnistautumistapojen osalta vanha viisaus ei aivan päde. Vastaajista 75 prosenttia kertoo tunnistautuvansa pankkitunnuksilla myös muihin kuin pankin palveluihin, kuten Omakantaan tai Verohallinnon palveluihin. 42 prosenttia kertoo käyttävänsä muihin palveluihin tunnistautuessaan mobiilivarmennetta, ja kansalaisvarmennetta käyttää vain 2 prosenttia vastaajista.
”Pankkitunnukset on hyvä varata vain pankkiasiointiin. Pankkitunnukset ovat huijareille arvokkaita, ja niitä yritetään urkkia kaikin keinoin. Asiaa kannattaa lähestyä niin, että pankki antaa avaimet vain pankkiasiointiin. Pankkitunnuksia ei ole tarkoitettu yleisavaimeksi koko maailmaan ja asiakkaan arkaluontoisimpiin tietoihin kaikkialla. Pelkkien pankkitunnusten hyödyntäminen kaikkiin palveluihin on riskialtista”, Klepp toteaa.
Kaikkea vastuuta tunnistautumisesta ei voi lykätä asiakkaille. Vastuu on myös tunnistautumista edellyttävällä osapuolella. Jos palvelun käyttö edellyttää tunnistautumista, on arvioitava, miten asiakas tunnistetaan.
”Virtuaaliselle kirpputorille päästäkseen ei luulisi olevan tarvetta pankkitunnuksille, eikä palveluntarjoajan pitäisi kysyä niitä”, Klepp pohtii.
Suomalaiset varautuneet maksamisen häiriöihin
Suomalaiset ovat Maksutavat-tutkimuksen mukaan varautuneet maksamisen häiriöihin erittäin hyvin. Valtaosalta löytyy käteistä, useampia kortteja sekä mobiilisovelluksia ja –lompakoita. Yhtä monipuolista varautumista kannattaisi Kleppin mukaan suosia myös tunnistautumisessa.
”Maksamisessa kaiken ei pidä olla – ei kuvainnollisesti eikä kirjaimellisesti – yhden kortin varassa. Sama koskee sähköistä tunnistautumista. Suomalaiset ovat selkeästi sisäistäneet turvallisuusnäkökulmat erittäin hyvin, mutta voi olla, että kaikista vaihtoehdoista ja eri valintojen mahdollisista seurauksista ei ole vielä tarpeeksi laajasti tietoa. Lähtökohdaksi kannattaa ottaa pankkitunnusten käyttäminen vain pankkiasiointiin”, Klepp linjaa.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 50 537 9784johannes.palmgren@finanssiala.fiKirsi KleppJohtava asiantuntija
Puh:+358 40 501 8356kirsi.klepp@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Talouden käänne näkyy pankkitiskillä – yritysluottojen kysyntä vahvistunut, investointihalukkuudessa myönteisiä merkkejä22.6.2026 15:00:34 EEST | Tiedote
Yritykset ovat kysyneet kevään ja alkukesän aikana luottoja selvästi viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, kertoo Finanssiala ry:n (FA) tuore Pankkibarometri. Pankinjohtajat odottavat mm. investointiluottojen kysynnässä kasvua, mikä kertoo yritysten halusta kartuttaa aineksia tulevaan kasvuun. Pankinjohtajien mukaan talouden piristyminen näkyy tällä hetkellä selkeimmin yritysrahoituksessa. Kotitalouksien lainanottohalukkuudessa odotetaan maltillisempaa kehitystä. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme