Tutkimus: Löyly lisää saunan kuormittavuutta – kosteus nostaa sykettä ja kehon lämpötilaa
13.7.2026 09:45:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Juuri julkaistu tutkimus osoittaa, että saunan ilmankosteus vaikuttaa merkittävästi elimistön kuormittumiseen lämpötilan lisäksi. Mitä kosteampi sauna on, sitä voimakkaammin syke ja kehon lämpötila nousevat.

Jyväskylän yliopisto ja Huippu-urheilun Instituutti KIHU toteuttivat saunatutkimuksen yhteistyössä Harvian kanssa. Aineiston keruuta rahoitti Toyota Motor Corporation.
Suomalainen sauna tunnetaan korkeista lämpötiloistaan, mutta uuden tutkimuksen mukaan myös löylyn synnyttämä kosteus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten elimistö reagoi saunomiseen. Tutkimuksessa selvitettiin lämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden vaikutuksia lämmönsäätelyn vasteisiin saunomisen aikana.
Tutkimuksessa 50 tervettä aikuista osallistui neljään saunakokeeseen, joissa mitattiin muun muassa sykettä ja kehon lämpötilaa sekä arvioitiin kuumuuden kokemusta.
Syke nousi keskimäärin yli 40 lyöntiä minuutissa
Saunominen aiheutti voimakkaan sydän- ja verenkiertoelimistön vasteen. Keskimääräinen syke nousi 79 lyönnistä minuutissa 121 lyöntiin minuutissa 10 minuutin saunomisen aikana.
Tulosten mukaan sekä lämpötila että ilmankosteus lisäsivät sykkeen nousua.
“Saunan ilmankosteus vaikuttaa itsenäisesti elimistön kuormittumiseen lämpötilan lisäksi. Vaikka lämpötila on edelleen merkittävin tekijä, myös löylyllä on selvä vaikutus sydämen sykkeeseen ja kehon lämpötilaan”, Iida Laatikainen-Raussi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.
Kosteus vaikeuttaa kehon jäähtymistä
Korkea ilmankosteus estää hien tehokasta haihtumista iholta, jolloin kehon tärkein jäähdytysmekanismi heikkenee.
”Tämä lisää lämpökuormitusta ja pakottaa sydän- ja verenkiertoelimistön työskentelemään kovemmin kehon lämpötilan ylläpitämiseksi”, Laatikainen-Raussi sanoo.
Tulokset tukevat käsitystä siitä, että löylyn tuottama kosteus on keskeinen osa perinteisen suomalaisen saunan vaikutuksia.
Kehon lämpötila nousi maltillisesti
Osallistujien kehon ydinlämpötila nousi saunomisen aikana keskimäärin 37,4 asteesta 37,8 asteeseen. Nousu oli siis noin 0,4 astetta.
Myös ydinlämpötilan muutokset olivat yhteydessä sekä saunan lämpötilaan että ilmankosteuteen. Mitä kuumempi ja kosteampi sauna oli, sitä enemmän kehon sisälämpötila nousi.
Löylyjen merkitys on voitu aiemmin aliarvioida
Tutkijoiden mukaan löylyn merkitystä on voitu aiemmissa tutkimuksissa aliarvioida, koska kosteuden vaihteluita ei ole yleensä huomioitu riittävän tarkasti ja saunaolosuhteiden mittaaminen on voinut olla puutteellista.
“Tulevissa saunatutkimuksissa sekä käytännön saunomisessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kosteuteen ja saunaolosuhteiden tarkempaan tarkasteluun”, kommentoi Laatikainen-Raussi.
Lisätietoja:
Iida Laatikainen-Raussi
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
iida.e.m.laatikainen-raussi@jyu.fi, +358504346410
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Arvostetaanko viisautta enää? Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma etsi vastauksia median murroksesta kasvatukseen10.7.2026 12:57:46 EEST | Tiedote
Jyväskylän Kesän vuoden 2026 keskusteluohjelma tarkasteli yhtä vanhimmista ja samalla ajankohtaisimmista ihanteista: viisautta. Viiden päivän aikana keskusteluissa kysyttiin, miltä viisaus näyttää aikana, jolloin huomiosta kilpaillaan ennennäkemättömällä voimalla, tekoäly muuttaa ajatteluamme ja yhteiskunnallinen keskustelu hakee uusia muotojaan.
Jyväskylän yliopisto sai yli 800 000 euroa luotettavan interaktiivisen tekoälyn kehittämiseen6.7.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on saanut Business Finlandilta 822 000 euron rahoituksen interaktiivisen tekoälyn kehittämiseen. Hankkeessa luodaan luotettavampia ja paremmin ihmisten kanssa yhteistyöhön kykeneviä tekoälyjärjestelmiä sekä valmistellaan teknologiaa kaupalliseen käyttöön.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2924 uutta opiskelijaa2.7.2026 12:04:36 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2924 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopulla uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Avoimen väylät uudistuvat Jyväskylän yliopistossa: Selkeyttä ja lisää mahdollisuuksia tutkintokoulutukseen hakeutuville29.6.2026 12:44:56 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto nostaa avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden osuutta. Tavoitetaso on 15 prosenttia niiden tutkinto-ohjelmien sisäänotosta, joihin voi hakea avoimen väylältä. Samalla avoimen väylien edellytykset selkeytyvät: jatkossa Jyväskylän yliopistossa on kolme väylätyyppiä. Kehittämistyö tukee erityisesti valtion rahoittamalla opintosetelillä opiskelevien nuorten aikuisten korkeakoulupaikan saavuttamista.
Uusiutuvan energian nopea kasvu kuormittaa luontoa – tutkijat ehdottavat tarkempaa sijainninohjausta29.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Suomessa nopeasti kasvanut tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaikuttaa merkittävästi sekä ympäristöön että ihmisiin, osoittaa tuore Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin Wisdom Letters -julkaisusarjassa ilmestynyt vertaisarvioitu artikkeli. Vaikka yksittäisiä hankkeita tarkastellaan yksityiskohtaisesti, eivät nykyiset suunnittelu- ja arviointikäytännöt riitä niiden yhteisvaikutusten hallintaan. Politiikkasuosituksia sisältävän julkaisun ovat laatineet neljä tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme