Irina Krohn: Muutoksen nopeus ja laatu ovat kaksi eri asiaa

HS Vision jatkohaastattelussa asiantuntijat suhtautuivat visioon varauksella. Hyvinvointialueen AI-projektipäällikkö Jarmo Pulkkinen kuvasi ajatusta koko sote-sektorista yhtenäisellä tekoälyalustalla vuoteen 2031 mennessä ”silkaksi fantasiaksi”, sillä data on hajallaan kymmenissä järjestelmissä eikä lainsäädäntökään vielä tue kaikkea suunniteltua automaatiota.

Niinpä tuo jännite – visioiden rohkeus ja toteutuksen realiteetit – näkyy koko suomalaisessa työelämässä: tekoälyä halutaan käyttöön nopeasti, mutta sen inhimilliset vaikutukset jäävät helposti liian vähälle huomiolle. 

”Kannustamme etenemään tekoälyn käytössä määrätietoisesti, mutta samalla muistutamme, että vauhti ilman ennakointia voi kääntyä itseään vastaan”, sanoo Kuullas Finland Oy:n perustaja Irina Krohn. ”Tekoäly on aikamme merkittävin tuottavuusloikka ja Suomella on kaikki edellytykset olla siinä eturintamassa.”

Samalla Krohn painottaa, että muutoksen nopeus ja laatu ovat kaksi eri asiaa: monissa organisaatioissa tekoälyhankkeet etenevät teknologialähtöisesti samalla, kun ihmisiin kohdistuvat vaikutukset huomataan vasta jälkikäteen.

”Jos ihmisille syntyy kokemus, että tekoälyn tehtävä on tehdä heidän osaamisestaan tarpeetonta, on luonnollista, että muutos herättää epävarmuutta ja vastarintaa. Se ei ole este käyttöönotolle, vaan riski, joka pitää huomioida jo suunnitteluvaiheessa”, Krohn korostaa.

Krohnin mukaan tekoälyn haitat ja vaarat eivät ole syy hidastaa käyttöönottoa, vaan syy tehdä se harkitummin. 

”Kun riskit, kuten osaamisen murros tai puutteellinen datapohja, tunnistetaan etukäteen, muutos etenee nopeammin ja sen hyödyt jäävät pysyviksi”, Krohn kuvaa. ”Tekoälyn todellinen arvo ei synnykään siitä, kuinka paljon ihmistyötä voidaan poistaa, vaan siitä, kuinka paljon enemmän arvoa ihmiset voivat luoda, kun rutiineja on vähemmän.”

“Onnistunut muutos vaatii selkeän tavoitteen vapautuvan ajan käytölle, avointa viestintää, osallistamista sekä tukea, joka auttaa ihmisiä rakentamaan uutta osaamista ja ammatillista identiteettiä. Tämän äärellä olemme vahvasti Kuullaksen kanssa, ja auttamassa organisaatioita uudistumaan”, Krohn painottaa. 

Krohn kannustaa organisaatioita etenemään käyttöönotossa määrätietoisesti mutta ihmiskeskeisesti: rakentamalla systemaattisen tavan tunnistaa muutoksen inhimillisiä vaikutuksia ennen kuin niistä tulee ongelmia. Se tarkoittaa henkilöstön osallistamista suunnitteluun, osaamisen uudistumisen tukemista sekä selkeää kommunikointia vapautuvan ajan käytöstä.

Krohnin viesti onkin selvä: tekoälyn käyttöönottoa ei pidä jarruttaa riskien pelossa. Mutta sitä ei pidä toteuttaa umpimähkäisesti, sillä teknologian keskellä on aina ihminen, jonka jaksaminen ja luottamus ratkaisevat, onnistuuko muutos. Ennakoiva ote haittoihin on edellytys sille, että muutos onnistuu.