Komission päästökauppaehdotus tarjoaa jatkuvuutta ilmastotoimille ja huomioi myös yritysten kilpailukykyä
17.7.2026 15:00:28 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Komission tuore esitys päästökaupan uudistamisesta tarjoaa elinkeinoelämän kaipaamaa jatkuvuutta, jota yritykset tarvitsevat edetäkseen puhtaassa taloudessa ja energiasiirtymässä. Komissio haluaa säilyttää päästökaupan aseman vahvana, kun EU tähtää vuoden 2040 ilmastotavoitteeseensa. Myönteistä on, että yritysten kilpailukyky huomioidaan nyt aiempaa paremmin. Paljon vaikuttamista tarvitaan yhä, sillä jäsenmaiden ja parlamentin neuvotteluvaiheesta on tulossa ankara.
EU:n päästökaupan (ETS 1) pelisääntöjä uudistetaan 2030-lukua varten, jotta EU:n vuodelle 2040 asetettu 90 prosentin nettopäästövähennystavoite saavutetaan.
Suomen elinkeinoelämä on vaikuttanut päästökaupan jatkuvuuden puolesta: vaikka järjestelmässä on kehitettävää, tulisi päästökaupan suurista linjoista pitää kiinni sekä ilmastotavoitteen että kilpailukyvyn tukemisen suhteen. Suomi on edennyt pitkälle energiasiirtymässä ja siksi sääntelyn jatkuvuus on tärkeää niin maamme suhteellisen kilpailukyvyn, investointien houkuttelun kuin vientikysyntämme näkökulmasta.
EK:n ensiarvioita komission päästökauppaesityksestä 17.7.
- On hyvä, että päästökauppa linjattu EU:n 90 prosentin nettopäästövähennystavoitteeseen 2040. Tämä antaa yrityksille ennakoitavuutta puhtaan siirtymän investointeihin. Tärkeää on, että päästöoikeuksia jää yhä jäljelle myös vaikeasti vähennettäville päästöille.
- Uusia teknologioita saadaan käyttöön. Hiilidioksidin talteenoton ja pysyvän varastoinnin vahvempi rooli päästökaupassa on elinkeinoelämän mielestä kannatettava avaus ja Suomelle mahdollisuus. Myös hiilidioksidin uudelleenkäyttö mainittu jätteenpolton yhteydessä.
- Kansainvälisiä ilmastoyksiköitä saa hyödyntää 2 prosenttia vuodesta 2036 eteenpäin. EK pitää tätä hyvänä, koska niitä saatetaan tarvita tuomaan päästövähennyksiin joustoa ja kustannustehokkuutta erityisesti vaikeissa päästövähennyskohteissa.
- Teollisuuden kilpailukykyä on huomioitu osin onnistuneesti. On myönteistä, että päästöoikeuksien ilmaisjaolle esitetään jatkoa, vaikkakin hieman huolta herättää sen kasvanut ehdollisuus. llmaisjakoa tulisi jatkossakin käyttää nimenomaan kilpailukykyhaitan kompensointiin.
- Sähköistämisen tuen jatko ja huutokauppatulojen käyttö vähähiilistämiseen ovat molemmat tarpeellisia. Päästökaupan epäsuorien kustannusten osalta Suomessa olisi tärkeää jatkaa energiavaltaisen teollisuuden sähköistämistukea ja ohjata päästökaupan huutokauppatuloja takaisin toimialojen vähähiilistymiseen.
- Meri- ja lentoliikenteen sekä jätteenpolton ehdotuksissa on sekä hyviä että huolestuttavia elementtejä. EK pitää myönteisenä EU-laajuista päästöhinnoittelua yhdyskuntajätteen poltolle. Samoin kannatamme kestävien polttoaineiden tukimahdollisuuksia meri- ja lentoliikenteessä. Sen sijaan lentoliikenteen päästökaupan laajentaminen EU:n ulkopuolelle on haasteellinen ehdotus.
Nyt päästökauppaehdotus siirtyy jäsenmaiden ja parlamentin käsittelyyn, josta odotetaan ennennäkemättömän kovaa vääntöä. Lähikuukausien aikana on tärkeää vaikuttaa eritoten tasapainoisen lopputuloksen puolesta, korostaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki:
”Suomalaisittain on olennaista, että päästökauppasektorin osuus EU:n 90 prosentin tavoitteesta pysyy ehdotetun mukaisena. Muutoin puhtaaseen siirtymään jo investoineiden yritysten asema heikkenisi. Lisäksi se siirtäisi painetta päästökaupan ulkopuolisille sektoreille - ilmastotoimia jouduttaisiin tekemään entistä enemmän esimerkiksi liikenteessä, mikä tulisi kalliiksi.”
Komissio julkisti tänään myös suunnitelmansa EU:n sähköistämiseksi ja esityksen verkkotariffeista. EU:n viitteelliseksi sähköistämistavoitteeksi esitetään 46 prosenttia loppuenergian käytöstä vuonna 2040, mikä kaksinkertaistaisi nykytason 23 prosenttia. EK pitää kunnianhimoista tavoitetta kannatettavana, sillä sähköistäminen on aivan keskeinen keino päästä eroon fossiilisista polttoaineista niin teollisuudessa, liikenteessä kuin muillakin aloilla.
Lisätiedot:
johtava asiantuntija Kati Ruohomäki, puh. 040 767 5684, etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Ukraina, jälleenrakentaminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Yritysten suhdannenousu voimistuu29.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen yrityssektorin talousluottamus vahvistui kesäkuussa. Paranemista tapahtui etenkin palveluissa ja vähittäiskaupassa sekä matalalla tasolla olevassa rakentamisessa. Teollisuuden luottamus pysyi edelliskuun lukemissa.
EK:n yrityskysely: Joka toinen työnantaja tähtää nyt yli 10 prosentin kasvuun; vientiyritysten määrä noussut tuhannella15.6.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevalle liikevaihdolle yli 10 prosentin kasvutavoitteita. Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä, mikä tarkoittaa positiivista haastetta vientipalveluiden tarjoajille. Lisäksi jopa 6.000 uutta yritystä harkitsee kansainvälistymistä. EK:n kasvuyrityskatsauksen kyselyyn vastasi lähes 1000 työnantajayritystä, jotka edustavat valtaosin pk-sektoria: Tulosten mukaan 19 prosenttia työnantajayrityksistä on kyennyt kasvattamaan liikevaihtoaan yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana (17 prosenttia vuosi sitten). 48 prosenttia tavoittelee jatkossa vähintään 10 prosentin vuotuista kasvua (43 prosenttia vuosi sitten). 16 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä täyttää kasvuyrityksen molemmat kriteerit: ne ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana ja a
EK:n yrittäjien vaalitavoitteet: Suomi pohjoismaiseen kasvuvauhtiin12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S
Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja11.6.2026 11:32:48 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.
Teollisuuden investoinnit kääntyvät selvään kasvuun – myös palveluiden näkymät kohentuneet11.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin kuudella prosentilla. Investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2026 nousisi noin 10,7 miljardiin euroon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme