Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä

EU-komissio toteaa tuoreessa raportissaan, että ajatus pankeista kriisien aiheuttajina on mennyttä maailmaa. Eurooppalaiset pankit ovat vahvoja ja vakavaraisia, ja ne toimivat ennemminkin kriisien vaimentajina kuin aiheuttajina.

Komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustalla olevia sääntelyllisiä ja muita syitä. Komissio toteaa, että pankit ovat olennaisia rahoituksen lähteitä kotitalouksille ja yrityksille.

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää suoraselkäisenä, että komissio myöntää EU:n pankkisääntelyn menneen liian pitkälle finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa. Tuolloin laadittiin pikaisella aikataululla huomattavat määrät monimutkaista ja osin päällekkäistä sääntelyä, jonka tavoitteena oli torjua uudet kriisit.

”Tarkoitusperät olivat hyvät, mutta lopputulos on vuosien mittaan paisunut aivan liian monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Tämä jättiläinen jarruttaa pankkien mahdollisuuksia tukea talouden kasvua.”

Vaateita vaateiden päälle

Raportin mukaan keskeinen ongelma on pankkeihin kohdistuvien likviditeetti- ja pääomavaatimusten suuri määrä ja osittainen päällekkäisyys. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että EU:n vaatimusten lisäksi kansalliset viranomaiset voivat määrätä omilla markkinoillaan toimiville toisen EU-maan pankeille vaateita, vaikka nämä saattavat olla jo kertaalleen asetettu pankkien kotimaassa koko pankkiryhmälle.

Ahosniemi pitää havaintoa oikeansuuntaisena: EU-tason ja kansallisen tason vaatimusten sekamelska luo pankeille vaateita, jotka sopivat huonosti yhteismarkkina-alueelle.

”On hyvä, että komissio näkee nämä esteet pankkien ja pankkimarkkinoiden integraatiokehitykselle. Nykytilanne jarruttaa pankkien kilpailukyvyn kehittymistä, keskinäistä kilpailua sekä riskien hajauttamista maantieteellisesti.”

Komission raportti ei esitä tarkkoja ehdotuksia sääntelyn muuttamiseksi, vaan luo suuntaviivoja sille, mihin suuntaan lainsäädäntöä olisi tarkoitus kehittää. Ehdotukset tulevat todennäköisesti kohdistumaan esimerkiksi niin kutsutun pilari 2 vaateiden soveltamisen selkeyttämiseen, makrovakausvälineiden yhdenmukaiseen soveltamiseen eri jäsenmaissa, makrovakauskehikon yksinkertaistamiseen ja pääoma- ja kriisinratkaisuvaateiden asettamisen kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun eri viranomaisten kesken.

Talletussuojan osalta komissio aikoo tulla ulos täysin uudistetulla ehdotuksella, joka muun muassa turvaisi likviditeetin, eli maksuvalmiuden kriisitilanteissa. Myös pankkien sisäisillä malleilla tapahtuvaan riskilaskentaan liittyvän niin kutsutun vähimmäisriskipainolattian (output floor) suhdetta muihin vakavaraisuusvaateisiin ja sen luottoluokittelemattomia yrityksiä ja kiinnitysluottoja koskevia siirtymäsäännöksiä tullaan tarkastelemaan ja tekemään lainsäädäntöehdotuksia.

Konkreettiset uudet ehdotukset jäävät kuitenkin jatkovalmistelun varaan. Komission mukaan se tulee antamaan lainsäädäntöehdotuksia ensi vuoden alkupuolella.

”Nähtäväksi jää, tuleeko pöydälle tällä kertaa jotain uutta, joka ottaisi aikaisempaa enemmän pankkien toiminnan huomioon, vai ovatko ehdotukset edelleen viranomaisten tarjoamien reseptien varaan rakennettuja”, Ahosniemi toteaa.