Pörssiyhtiöiden hallitukset uudistuvat Suomessa maltillisesti – toimintaympäristön muutokset eivät ole vaikuttaneet uudistumistahtiin

Pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat toimineet tehtävässään yhtäjaksoisesti keskimäärin 4,7 vuotta. Hallituksista pois jääneiden henkilöiden toimikausi kesti keskimäärin 6,5 vuotta. Hallitusten jäsenten toimikauden keskimääräinen pituus on miehillä selvästi naisia pidempi. Markkina-arvoltaan suurten yhtiöiden hallitusten jäsenten keskimääräinen toimikausi on lyhyempi kuin keskisuurten tai pienten pörssiyhtiöiden. 

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan nämä erot selittyvät lähes kokonaan yli kymmenen vuotta hallituksen jäsenenä toimineiden henkilöiden jakaumalla. Peräti 85 prosenttia yli kymmenen vuotta kestäneistä hallituspaikoista kuuluu miehille. Lisäksi tällaisia pitkäkestoisia hallituksen jäsenyyksiä on suhteellisesti eniten pienissä pörssiyhtiöissä. 

”Hallitusten uudistuminen on tärkeää, jotta hallituksissa on monipuolista osaamista, kokemusta ja näkemystä tukemaan yhtiön johtoa muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla hallitustyöskentelyssä tarvitaan kuitenkin myös jatkuvuutta. Tasapainon löytäminen näiden välillä on hyvän hallituksen tunnusmerkki”, sanoo Kajala. 

Kajalan mukaan maailman nopea muuttuminen ei kuitenkaan näy hallitusten uudistumistahdissa. 

”On hieman yllättävää, että vaikka tällä vuosikymmenellä on koettu monia erilaisia liiketoiminnan murrostilanteita aina pandemiasta geopoliittisiin muutoksiin ja viimeisimpänä tekoälyn murrokseen, nämä murrokset eivät näytä juurikaan vaikuttaneen pörssiyhtiöiden hallitusten uudistumistahtiin”, Kajala toteaa. 

Kokemusta liiketoimintojen johdosta arvostetaan 

Selvitys osoittaa, että hallituksiin valitaan edelleen ennen kaikkea henkilöitä, joilla on kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. Kahdella kolmesta hallituksen jäsenestä on tausta toimitusjohtajan tai liiketoimintajohdon tehtävistä.  

”Erot naisten ja miesten välillä ovat edelleen merkittävät. Naisilla on miehiä selvästi useammin tausta tukitoimintojen johdosta, kuten talous-, lakiasiain- tai henkilöstöjohdosta taikka markkinoinnin ja viestinnän johdosta. Vain 30 prosentilla naisista on toimitusjohtajakokemusta, kun miehistä sitä on 50 prosentilla”, Kajala huomauttaa. 

Ulkomaalaisten osuus hallituksen jäsenistä on 22 prosenttia. Noin 30 prosenttia ulkomaalaistaustaisista hallituksen jäsenistä on ruotsalai­sia. Seuraavaksi yleisimmät kansallisuudet ovat yhdysvaltalaiset ja saksalaiset. 

”Erilaiset kansallisuus- ja kulttuuritaustat edistävät hallituksen kykyä ymmärtää eri maissa olevien asiakkaiden, yhteistyökumppanien, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien tarpeita ja siten tukevat yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Ulkomaalaistaustaisilla hallituksen jäsenillä on suomalaisia selvästi useammin kokemusta liiketoimintojen johdosta”, Kajala toteaa. 

Hallitusten jäsenten keski-ikä on pörssiyhtiöissä 57,2 vuotta. Lähes kolme neljästä hallituksen jäsenestä on iältään 51–70-vuotias. Alle 40-vuotiaita hallitusjäseniä on vain neljä prosenttia. Tämän ikäluokan edustajista lähes puolella on yhteys yhtiön merkittävään osakkeenomistajaan.

”Naisten osuuden kasvu hallituksissa näkyy myös siinä, että naisten osuus hallituksen jäsenistä on noussut yli 40 prosenttiin jokaisessa ikäluokassa 60-vuotiaisiin asti”, Kajala sanoo. 

Keskuskauppakamari on edistänyt naisjohtajuutta pitkään ja menestyksekkäästi itsesääntelyn keinoin. Joulukuussa 2024 Keskuskauppakamarin lakisääteisiin tehtäviin lisättiin velvollisuus edistää, analysoida, seurata ja tukea sukupuolten tasapuolisen edustuksen kehittymistä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tehtävä liittyy pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta annettuun direktiiviin (ns. kiintiödirektiivi). Keskuskauppakamari on vuodesta 2012 lähtien järjestänyt myös naisjohtajien mentorointiohjelmaa. Syksyllä 2026 käynnistyvän 12. mentorointiohjelman myötä ohjelmien yhteenlaskettu osallistujamäärä nousee jo lähes 500 naisjohtajaan.  

Voit lukea naisjohtajakatsauksen tästä.