Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla
24.7.2026 11:09:25 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien vedenkorkeudet palautuneet laajoilla alueilla
Pohjois-Pirkanmaalla Tarjanteen vedenpinta oli viime viikolla poikkeuksellisen alhainen ja sateiden ansiosta nousemassa elokuun alussa keskimääräiselle tasolle. Myös Keski-Suomen Saarijärven reitillä kesän aikaiset alhaiset vedenkorkeudet ovat pääosin korjaantuneet. Sen sijaan lähistöllä sijaitseva Keitele on edelleen vuodenaikaan nähden harvinaisen matalalla. Kainuussa ja Ylä-Savossa järvien vedenpinnat ovat niin ikään palautuneet lähemmäs tavanomaista.
“Suurtenkin järvien osalta tilanne muuttui hämmästyttävän nopeasti. Yleensä kesäiset rankkasateet ovat varsin pienialaisia, mutta sunnuntain sade ylsi poikkeuksellisen laajalle”, huomauttaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Kuivuustilanne jatkuu Saimaalla, Kallavedellä ja Päijänteellä
Itä-Suomessa ja pääosassa Kymijoen valuma-aluetta sateet eivät ole merkittävästi helpottaneet kuivuustilannetta, ja järvien pinnat ovat edelleen alhaisia. Päijänteen ja Kallaveden pinnat ovat ajankohtaan nähden harvinaisen alhaisella tasolla.
Päijänteen ja Kallaveden pintojen ennustetaan pysyvän lähellä nykytasoaan ilman tavanomaista runsaampia sateita. Päijänteen pinta on 35 cm ja Kallaveden 28 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason. Saimaa on noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja jatkaa hidasta laskuaan.
Pienten pohjavesialueiden pinnat osin palautumassa
Sateet ovat nostaneet pienien pohjavesimuodostumien pintoja monin paikoin tavanomaiselle tasolle. Alueellista vaihtelua on kuitenkin paljon, ja sateiden vaikutus voi näkyä vasta ensi viikolla. Itä-Suomessa sateilla ei ole juurikaan ollut vaikutusta pohjavedenpintoihin ja pienissä muodostumissa pinnat ovat 10–60 cm alle ajankohdan keskiarvon.
Suurimpien pohjavesiesiintymien pinnankorkeudet jatkavat laskuaan sateista huolimatta. Keskisuuret ja suuret esiintymät ovat Lappia lukuun ottamatta 10–70 cm ajankohdan keskimääräisen pinnantason alapuolella. Pohjois-Suomessa pohjaveden pinnat ovat pääosin tavanomaisella tasolla. Alhaiset pohjaveden pinnat voivat kuivattaa kaivoja ja heikentää kaivoveden laatua. Kaivoveden riittävyyttä ja laatua on syytä seurata sekä varautua kaivon kuivumiseen.
Maankosteus on kohentunut monin paikoin
Sateiden ansiosta maankosteus on kohentunut monin paikoin ja on suuressa osassa maata tavanomainen. Maankosteus on kuitenkin edelleen alhainen Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjanlahden rannikolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harri MyllyniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 439harri.myllyniemi@syke.fiSami SoosaluHydrologi, pohjavesiasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:+358 29 525 2105sami.soosalu@syke.fiKatri HaatainenViestintäasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 377katri.haatainen@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön elinvoimakeskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Nostot medialle 14.–18.9.2026: Miten merimetsokanta kehittyi? Jo 91 kuntaa haluaa lisätä kasviproteiinia ruokapalveluissaan, uusi opas kokoaa keinot10.9.2026 13:55:31 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Ensi vuonna yhä useampi ajoneuvo, työkone ja intermodaalikontti on tarkastettava F-kaasuvuotojen varalta3.9.2026 11:01:38 EEST | Tiedote
F-kaasuja sisältäviä kylmä- ja ilmastointilaitteita koskeva vuototarkastusvelvollisuus laajenee 12.3.2027. Laitteiden haltijoiden ja huoltoyritysten kannattaa varautua uusiin tarkastus- ja kirjanpitovaatimuksiin hyvissä ajoin.
Syken mediaviikko 31.8.–4.9.2026: Uusia ajoneuvoja F-kaasujen vuototarkastusten piiriin | Valokuvakilpailussa etsitään luonnon ja ihmisen hyvinvointia tukevia maisemia27.8.2026 13:45:59 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Saaristomeren ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistettu27.8.2026 08:59:15 EEST | Tiedote
Saaristomereltä on tunnistettu 46 ekologisesti merkittävää merialuetta. Kartoituksen tavoitteena on tukea meriluonnon suojelua ja luontoarvojen huomioimista alueidenkäytön suunnittelussa. Turku aikoo ottaa kartoituksen tiedot käyttöön kaupungin luonnonsuojelualueohjelman valmistelussa. Alueita esitellään tänään Turussa Itämeripäivän tapahtumassa.
Skärgårdshavets ekologiskt betydelsefulla undervattensområden har identifierats27.8.2026 08:55:00 EEST | Pressmeddelande
I Skärgårdshavet har 46 lokalt ekologiskt betydelsefulla havsområden identifierats. Syftet med kartläggningen är att stödja skyddet av havsnaturen och säkerställa att naturvärden beaktas i kommunernas och landskapets planering av områdesanvändningen. Åbo stad kommer att använda kartläggningsuppgifterna i beredningen av stadens program för naturskyddsområden. Områdena presenteras idag vid Östersjödagens evenemang i Åbo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme