Metsien hyödyntämätön potentiaali voisi laajentaa merkittävästi metsistä peräisin olevien ilmastoyksiköiden tarjontaa
29.7.2026 10:47:50 EEST | Indufor Oy | Tiedote
Maailmanlaajuisilla ilmastoyksiköiden (hiilikrediittien) markkinoilla metsät tunnistetaan keinoksi teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi. Viime aikoina metsistä saatavien ilmastoyksiköiden markkinat ovat olleet noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa noin 40 miljoonan hiilidioksiditonnin sitomista metsien biologisen kasvun kautta.
Metsäperäisten ilmastoyksiköiden keskimääräinen hinta on kuitenkin ollut vain noin 8–10 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Hinta on ollut erittäin alhainen verrattuna esimerkiksi Euroopan päästökauppajärjestelmässä (ETS) äskettäin toteutuneeseen 75–85 euron hintaan hiilidioksiditonnia kohti. Yleisesti ottaen metsäperäisen hiilen hinnan odotetaan kehittyvän ilmastoyksiköiden kysynnän kasvaessa.
Induforin laskelmien mukaan metsistä peräisin olevan hiilen tarjonta on melko joustavaa suhteessa ilmastoyksiköiden hintaan. Toisin sanoen, suhteellisen vähäinenkin hiilen hinnan nousu johtaisi hiilen tarjonnan huomattavaan kasvuun. Metsäperäisen hiilen hinnan nostaminen esimerkiksi 20 euroon hiilidioksiditonnia kohti (eli tasolle, joka on noin 25 prosenttia ETS:n nykyisestä hiilidioksidihinnasta) voisi kannustaa metsänomistajia lisäämään ilmastoyksiköiden tarjontaa moninkertaisesti, mahdollisesti nykyisestä 40 miljoonasta tonnista 800 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuodessa, eli kaksikymmentä kertaa suuremmaksi.
Jotta hiilimetsätalous olisi tehokasta, sen vaikutusta puun tarjontaan tulisi hillitä. Jos puun hinnat nousisivat korjuumäärien vähenemisen vuoksi, metsänomistajille hiilimetsätalous merkitsisi luopumista suuremmasta puutulosta nostaen hiilen efektiivistä kustannusta (vaihtoehtoiskustannusta), mikä vähentäisi metsänomistajien markkinoille tarjoamien hiilikrediittien määrää. Esimerkiksi puun hinnan 20 prosentin nousu vähentäisi vuosittaista tarjontaa 50 miljoonalla hiilidioksiditonnilla, kun hinta on 20 euroa hiilidioksiditonnilta. Optimaalisena ratkaisuna voisi olla harkita hiilimetsätalouden laajentamista järkevien reunaehtojen puitteissa ja esimerkiksi 10 prosenttiin metsämaasta, mikä vastaa mittakaavaltaan perinteisten metsäsertifiointijärjestelmien vaatimuksia metsänkäsittelyn ulkopuolelle jätettävistä maa-alueista. Tällainen kokoluokka riittäisi metsiin perustuvan hiilimarkkinan merkittävään laajentamiseen.
Induforin tutkimusaineisto sisältää 159 maata, kattaen maittaiset metsävarat, mukaan lukien biologisen kasvun, metsäalan, puun hinnat ja hiilensidonnan. Maittaiset tiedot on johdettu Induforin omista tietokannoista, Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tiedoista sekä kansallisista lähteistä. Vuotuisen hiilensidonnan laskemisessa on otettu huomioon ainoastaan maanpäällinen biomassa sekä muuntokertoimet, jotka perustuvat vuoden 2006 IPCC:n kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden ohjeisiin ja niiden vuoden 2019 tarkennukseen.
Vuonna 1980 perustettu Indufor Oy (www.induforgroup.com) on maailmanlaajuisesti tunnettu metsä- ja luonnonvarakysymysten asiantuntija, joka toimii viidellä mantereella. Yritys on palvellut yli tuhatta asiakasta ja sillä on kenttäkokemusta yli sadasta maasta. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Helsingissä, ja se työllistää yli 60 henkilöä.
Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä:
Diego Rivera, Indufor Data & Technology, +358 41 325 6695, diego.rivera@induforgroup.com
Topi Pohjankoski, Indufor Data & Technology, +358 45 267 0894, topi.pohjankoski@induforgroup.com
Elias Pekari, Indufor Data & Technology, +358 400 912 591, elias.pekari@induforgroup.com
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Indufor Oy
Finska skogar överträffar svenska skogar under första halvåret 202627.8.2026 14:19:26 EEST | Pressmeddelande
Investeringar i finska skogar utvecklades bättre under första halvåret 2026 jämfört med motsvarande investeringar i Sverige. Avkastningen i Finland under första halvåret uppgick till 5,9 %, understödd av en uppgång på 7,1 % under andra kvartalet. I Sverige sjönk avkastningen under första halvåret till -6,6 %, då avkastningen under andra kvartalet uppgick till -7,3 %. På tolv månaders sikt var avkastningen fortsatt negativ på båda marknaderna, -11,7 % i Finland och -15,0 % i Sverige. Trots den senaste tidens negativa avkastning fortsätter Sverige att överträffa Finland på medellång sikt. Starka kvartalsvisa avkastningar i Sverige efter Q1/2024 har resulterat i en betydande värdeackumulering för skogsägarna. I Q2/2026 uppgick indexnivån till 127,4, vilket motsvarar en kumulativ avkastning på 27,4 %. I Finland uppgick motsvarande index till 109,4, vilket motsvarar en kumulativ avkastning på 9,4 %. Båda indexnivåerna sjönk kraftigt från de toppnivåer som nåddes under Q2/2025, vilket framgå
Suomen metsät tuottivat Ruotsin metsiä paremmin vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla27.8.2026 14:19:26 EEST | Tiedote
Metsäsijoitukset tuottivat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla paremmin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomen H1-tuotto oli 5,9 %, mitä tuki vahva 7,1 %:n tuotto toisella vuosineljänneksellä. Ruotsissa H1-tuotto laski -6,6 %:iin Q2-tuoton ollessa -7,3 %. Viimeisen 12 kuukauden ajanjaksolla tuotot olivat negatiivisia molemmissa maissa: Suomessa -11,7 % ja Ruotsissa -15,0 %. Viimeaikaisista negatiivisista tuotoista huolimatta Ruotsi on edelleen Suomen edellä keskipitkällä aikavälillä. Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen jälkeen Ruotsissa saavutetut korkeat tuotot ovat kasvattaneet metsänomistajien metsäsijoitusten arvoa merkittävästi. Vuoden 2026 toisen neljänneksen loppuun mennessä indeksi oli noussut 127,4:ään, mikä vastaa 27,4 %:n kumulatiivista tuottoa. Suomessa vastaava indeksi oli 109,4 eli kumulatiivinen tuotto oli 9,4 %. Molemmat luvut laskivat jyrkästi vuoden 2025 toisella kvartaalilla saavutetusta huipputasosta, kuten kuviosta ilmenee Kantorahatulojen muutokset, laskettuna puun hi
Finnish Forests Outperform Swedish Forests During the First Half of 202627.8.2026 14:19:26 EEST | Press release
Finnish forest investments performed better during the first half of 2026 compared to their counterparts in Sweden. Finland’s H1 return reached 5.9%, supported by a Q2 gain of 7.1%. In Sweden, H1 returns fell to -6.6% as Q2 declined by -7.3%. On a twelve-month basis, returns remained negative in both markets, with Finland at -11.7% and Sweden at -15.0%. However, despite recent negative returns, Sweden continues to outperform Finland over the medium term. Strong quarterly returns in Sweden following Q1/2024 have resulted in substantial value accumulation for forest owners. By Q2/2026, the index level was at 127.4, corresponding to a cumulative return of 27.4%. In Finland, the corresponding index reached 109.4, representing a cumulative return of 9.4%. Both index levels declined sharply from the peak levels reached in Q2/2025, as shown in the figure. Changes in stumpage revenues, calculated as the sum of changes in timber prices and harvest volumes, continue to be the main factor explain
Avkastningen på skogsinvesteringar i Sverige var 9,2 % per år under perioden 2005–2025, förstärkt av bristen på högkvalitativt sågtimmer i Europa efter 202214.7.2026 13:29:43 EEST | Pressmeddelande
Investeringar i svenskt skogsbruk genererade en genomsnittlig årlig avkastning på 9,2 % under 2005–2025. Avkastningen i Sverige för perioden kan jämföras med avkastningen på investeringar i Finlands privata skogsbruk som var 7,8 % per år under samma period. Indufors forskning möjliggör för första gången en precis jämförelse av investeringsekonomin inom skogsbruk i Sverige. Under perioden 2005–2022 före Rysslands fullskaliga attack mot Ukraina avkastade skogsbruket i Sverige 6,2 % per år jämfört med avkastningen för privat skogsbruk i Finland på 6,7 % per år. Från och med 2022 till 2025 har investeringsavkastningen ökat, i synnerhet i Sverige, till följd av en snabb ökning av virkespriserna, särskilt en uppgång i de svenska sågtimmerpriserna som också har drivits av bristen på högkvalitativt byggvirke i Centraleuropa. Samtidigt ser avkastningen i svenskt skogsbruk för tillfället ut att närma sig sin långsiktiga genomsnittsnivå. I takt med utvecklingen på virkesmarknaden i Finland minska
Metsäinvestoinnit tuottivat Ruotsissa 9,2 % vuodessa ajanjaksolla 2005–2025. Tuottoa vauhditti laadukkaan sahatukin niukkuus Euroopassa vuodesta 2022 alkaen14.7.2026 13:29:43 EEST | Tiedote
Metsätalouden investointituotto Ruotsissa oli keskimäärin 9,2 % vuodessa ajanjaksolla 2005–2025. Ruotsin metsien tuottoa kyseiseltä ajanjaksolta voidaan verrata samalla tavalla laskettuun suomalaisten yksityismetsien pääoman tuottoon, joka oli 7,8 % vuodessa samalla ajanjaksolla. Induforin tutkimus mahdollistaa ensimmäistä kertaa tarkan vertailun metsätalouden investointiekonomiasta Ruotsissa. Vuosina 2005–2022, ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan, metsätalouden investointituotto Ruotsissa oli 6,2 % vuodessa verrattuna yksityisen metsätalouden 6,7 %:n tuottoon Suomessa. Vuodesta 2022 eteenpäin sijoitustuottoa on lisännyt erityisesti Ruotsissa puun hintojen nopea nousu, erityisesti ruotsalaisen sahatukin hintatason nousu, jota on myös vauhdittanut korkealaatuisen rakennuspuun niukkuus Keski-Euroopassa. Tuottojen taso Ruotsissa näyttäisi olevan parhaillaan ainakin toistaiseksi konvergoitumassa kohti pidemmän aikavälin keskiarvoa. Käytännössä yhtäaikaisesti Suomen raakapuuma
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme