Metsien hyödyntämätön potentiaali voisi laajentaa merkittävästi metsistä peräisin olevien ilmastoyksiköiden tarjontaa
29.7.2026 10:47:50 EEST | Indufor Oy | Tiedote
Maailmanlaajuisilla ilmastoyksiköiden (hiilikrediittien) markkinoilla metsät tunnistetaan keinoksi teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi. Viime aikoina metsistä saatavien ilmastoyksiköiden markkinat ovat olleet noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa noin 40 miljoonan hiilidioksiditonnin sitomista metsien biologisen kasvun kautta.
Metsäperäisten ilmastoyksiköiden keskimääräinen hinta on kuitenkin ollut vain noin 8–10 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Hinta on ollut erittäin alhainen verrattuna esimerkiksi Euroopan päästökauppajärjestelmässä (ETS) äskettäin toteutuneeseen 75–85 euron hintaan hiilidioksiditonnia kohti. Yleisesti ottaen metsäperäisen hiilen hinnan odotetaan kehittyvän ilmastoyksiköiden kysynnän kasvaessa.
Induforin laskelmien mukaan metsistä peräisin olevan hiilen tarjonta on melko joustavaa suhteessa ilmastoyksiköiden hintaan. Toisin sanoen, suhteellisen vähäinenkin hiilen hinnan nousu johtaisi hiilen tarjonnan huomattavaan kasvuun. Metsäperäisen hiilen hinnan nostaminen esimerkiksi 20 euroon hiilidioksiditonnia kohti (eli tasolle, joka on noin 25 prosenttia ETS:n nykyisestä hiilidioksidihinnasta) voisi kannustaa metsänomistajia lisäämään ilmastoyksiköiden tarjontaa moninkertaisesti, mahdollisesti nykyisestä 40 miljoonasta tonnista 800 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuodessa, eli kaksikymmentä kertaa suuremmaksi.
Jotta hiilimetsätalous olisi tehokasta, sen vaikutusta puun tarjontaan tulisi hillitä. Jos puun hinnat nousisivat korjuumäärien vähenemisen vuoksi, metsänomistajille hiilimetsätalous merkitsisi luopumista suuremmasta puutulosta nostaen hiilen efektiivistä kustannusta (vaihtoehtoiskustannusta), mikä vähentäisi metsänomistajien markkinoille tarjoamien hiilikrediittien määrää. Esimerkiksi puun hinnan 20 prosentin nousu vähentäisi vuosittaista tarjontaa 50 miljoonalla hiilidioksiditonnilla, kun hinta on 20 euroa hiilidioksiditonnilta. Optimaalisena ratkaisuna voisi olla harkita hiilimetsätalouden laajentamista järkevien reunaehtojen puitteissa ja esimerkiksi 10 prosenttiin metsämaasta, mikä vastaa mittakaavaltaan perinteisten metsäsertifiointijärjestelmien vaatimuksia metsänkäsittelyn ulkopuolelle jätettävistä maa-alueista. Tällainen kokoluokka riittäisi metsiin perustuvan hiilimarkkinan merkittävään laajentamiseen.
Induforin tutkimusaineisto sisältää 159 maata, kattaen maittaiset metsävarat, mukaan lukien biologisen kasvun, metsäalan, puun hinnat ja hiilensidonnan. Maittaiset tiedot on johdettu Induforin omista tietokannoista, Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tiedoista sekä kansallisista lähteistä. Vuotuisen hiilensidonnan laskemisessa on otettu huomioon ainoastaan maanpäällinen biomassa sekä muuntokertoimet, jotka perustuvat vuoden 2006 IPCC:n kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden ohjeisiin ja niiden vuoden 2019 tarkennukseen.
Vuonna 1980 perustettu Indufor Oy (www.induforgroup.com) on maailmanlaajuisesti tunnettu metsä- ja luonnonvarakysymysten asiantuntija, joka toimii viidellä mantereella. Yritys on palvellut yli tuhatta asiakasta ja sillä on kenttäkokemusta yli sadasta maasta. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Helsingissä, ja se työllistää yli 60 henkilöä.
Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä:
Diego Rivera, Indufor Data & Technology, +358 41 325 6695, diego.rivera@induforgroup.com
Topi Pohjankoski, Indufor Data & Technology, +358 45 267 0894, topi.pohjankoski@induforgroup.com
Elias Pekari, Indufor Data & Technology, +358 400 912 591, elias.pekari@induforgroup.com
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Indufor Oy
Avkastningen på skogsinvesteringar i Sverige var 9,2 % per år under perioden 2005–2025, förstärkt av bristen på högkvalitativt sågtimmer i Europa efter 202214.7.2026 13:29:43 EEST | Pressmeddelande
Investeringar i svenskt skogsbruk genererade en genomsnittlig årlig avkastning på 9,2 % under 2005–2025. Avkastningen i Sverige för perioden kan jämföras med avkastningen på investeringar i Finlands privata skogsbruk som var 7,8 % per år under samma period. Indufors forskning möjliggör för första gången en precis jämförelse av investeringsekonomin inom skogsbruk i Sverige. Under perioden 2005–2022 före Rysslands fullskaliga attack mot Ukraina avkastade skogsbruket i Sverige 6,2 % per år jämfört med avkastningen för privat skogsbruk i Finland på 6,7 % per år. Från och med 2022 till 2025 har investeringsavkastningen ökat, i synnerhet i Sverige, till följd av en snabb ökning av virkespriserna, särskilt en uppgång i de svenska sågtimmerpriserna som också har drivits av bristen på högkvalitativt byggvirke i Centraleuropa. Samtidigt ser avkastningen i svenskt skogsbruk för tillfället ut att närma sig sin långsiktiga genomsnittsnivå. I takt med utvecklingen på virkesmarknaden i Finland minska
Metsäinvestoinnit tuottivat Ruotsissa 9,2 % vuodessa ajanjaksolla 2005–2025. Tuottoa vauhditti laadukkaan sahatukin niukkuus Euroopassa vuodesta 2022 alkaen14.7.2026 13:29:43 EEST | Tiedote
Metsätalouden investointituotto Ruotsissa oli keskimäärin 9,2 % vuodessa ajanjaksolla 2005–2025. Ruotsin metsien tuottoa kyseiseltä ajanjaksolta voidaan verrata samalla tavalla laskettuun suomalaisten yksityismetsien pääoman tuottoon, joka oli 7,8 % vuodessa samalla ajanjaksolla. Induforin tutkimus mahdollistaa ensimmäistä kertaa tarkan vertailun metsätalouden investointiekonomiasta Ruotsissa. Vuosina 2005–2022, ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan, metsätalouden investointituotto Ruotsissa oli 6,2 % vuodessa verrattuna yksityisen metsätalouden 6,7 %:n tuottoon Suomessa. Vuodesta 2022 eteenpäin sijoitustuottoa on lisännyt erityisesti Ruotsissa puun hintojen nopea nousu, erityisesti ruotsalaisen sahatukin hintatason nousu, jota on myös vauhdittanut korkealaatuisen rakennuspuun niukkuus Keski-Euroopassa. Tuottojen taso Ruotsissa näyttäisi olevan parhaillaan ainakin toistaiseksi konvergoitumassa kohti pidemmän aikavälin keskiarvoa. Käytännössä yhtäaikaisesti Suomen raakapuuma
Forestry investment return in Sweden at 9.2% per annum over the period of 2005-2025, boosted by scarcity of high-quality sawlogs in Europe from 2022 onwards14.7.2026 13:29:43 EEST | Press release
Investment in Swedish forestry generated an average annual return of 9.2% during 2005-2025. The investment return in Sweden for the period can be compared to the return on investment in Finnish private forestry, which was 7.8% per annum during the same period. Indufor research allows for the first time a precise comparison of the investment economics of forestry in Sweden. For the period 2005-2022 preceding Russia's full-scale attack against Ukraine, forestry returned 6.2% per annum in Sweden, compared with 6.7% per annum for private forestry in Finland. From 2022 onwards up to 2025, investment returns in Sweden have been boosted in particular by a rapid increase in wood prices, especially by the level-up of Swedish sawlog prices, which have been driven by scarcity of high-quality construction wood in Central Europe. Notably, the return on Swedish forestry seems to be, for the time being, converging to its long-term average. Coinciding with the roundwood market developments in Finland,
Finland: Avkastningen på privata skogsinvesteringar uppgick till -13,2 % under de senaste tolv månaderna och 5,5 % per år över en femårig innehavsperiod i maj 20261.7.2026 15:41:11 EEST | Pressmeddelande
I maj uppgick avkastningen på finländska privata skogsinvesteringar till -13,2 procent på årsbasis, vilket var nära nivåerna i april (-13,0 %) och mars (-13,2 %). Avkastningen sedan årets början förbättrades från 0,8 procent i april till 2,3 procent i maj. Under femårsperioden från maj 2021 till maj 2026 uppgick den annualiserade avkastningen på skogsinvesteringen till 5,5 procent per år. Den annualiserade femårsavkastningen har minskat från 10,2 procent i maj 2025 till 5,5 procent i maj 2026. De senaste förändringarna i avkastningen drevs huvudsakligen av utvecklingen i rotpriserna. Även om priserna på både sågtimmer och massaved har stigit stadigt under våren ligger de fortfarande under nivåerna vid samma tidpunkt förra året, särskilt för massaved. Detta följer på att Naturresursinstitutet i Finland (Luke) har upphört med statistiken över avkastningen på investeringar i icke-industriella privata skogar (https://www.luke.fi/en/statistics/forestry-as-an-investment-statistics-discontinu
Suomi: Yksityismetsien 12 kuukauden sijoitustuotto oli toukokuussa 2026 -13,2 % ja viiden vuoden omistusajalla 5,5 % vuodessa1.7.2026 15:41:11 EEST | Tiedote
Toukokuussa suomalaisten yksityismetsien 12 kuukauden sijoitustuotto oli -13,2 prosenttia, pysyen lähellä huhtikuun (-13,0 %) ja maaliskuun (-13,2 %) tasoa. Vuoden alusta laskettu tuotto parani huhtikuun 0,8 prosentista toukokuun 2,3 prosenttiin. Viiden vuoden tarkastelujaksolla (toukokuu 2021-toukokuu 2026) metsäsijoituksen vuosituotto oli 5,5 prosenttia. Viiden vuoden annualisoitu tuotto on laskenut vuoden aikana 10,2 prosentista toukokuussa 2025 5,5 prosenttiin toukokuussa 2026. Viimeaikaiset muutokset tuotossa johtuivat pääasiassa kantohintojen kehityksestä. Vaikka sekä tukki- että kuitupuun hinnat ovat nousseet tasaisesti kevään aikana, ne ovat edelleen alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin, erityisesti kuitupuun osalta. LUKE:n lakkautettua Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto-tilaston laskemisen (https://www.luke.fi/fi/tilastot/metsa-sijoituskohteena-tilasto-lakkautettu/metsa-sijoituskohteena-2024) laskentaa jatkaa Indufor Oy LUKE:n tuottamaan tietoon perustuen. Yksityism
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme