Vertailu euroalueeseen ja Ruotsiin paljastaa erot pk-yritysten suhteessa velkarahaan: Suomalaisyritykset pyrkivät rahoittamaan kasvun omasta kassastaan – Lainansaantia jarruttaa usein vakuuksien puute

Vaikka pk-yritysten rahoituksen saatavuus on Suomessa heikentynyt viime vuosina, kehitys näyttää tasaantuneen, osoittaa myös Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön viimeisin Pk-yritysbarometri keväältä. Laajassa mitassa haasteena ei tiettyjä yritysryhmiä lukuun ottamatta ole rahoituksen saatavuus. Suomessa rahoitushaasteena on pikemminkin se, että pk-yritykset eivät hae rahoitusta pankeista tai muilta rahoittajilta. Samaan aikaan yritysten taseet ovat vahvistuneet huimasti, ja mahdollisuuksia kasvuun ja investointeihin on.

− Vertailu euromaihin osoittaa, että Suomessa yritykset jättävät useammin hakematta lainaa, koska kokevat pärjäävänsä omalla rahoituksellaan. Tämä siitäkin huolimatta, että suomalaisten luotto pankkilainaan on erityisen vahva. Tietty varovaisuus suhteessa velkaan on ymmärrettävää, kun suhdannenäkymät ovat olleet epävarmoja, mutta suomalaisyritykset näyttävät tehneen säästäväisyydestä hyveen ja täysin velattomien yritysten määrä on viime vuosina kasvanut. Tämä kertoo, että kasvun vaatimia investointeja ei ehkä ole tehty tai omilla kassavaroilla kasvutoimet ovat olleet pienempiä, Finnveran ekonomisti Anni Koskinen sanoo. 

Suomessa rahoituksen esteenä usein vakuuksien puute, muualla rahoituksen hinta

Kun suomalaisyritys tarvitsee rahoitusta, esteeksi nousee usein riittämätön vakuus, kun taas euroalueella ja Pohjoismaissa vakuuden merkitys on paljon pienempi ja hinta nousee esille enemmän. EKP:n kyselytutkimuksen mukaan Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa tärkeimpänä syynä ulkoisen rahoituksen saatavuusongelmiin oli riittämätön vakuus noin 7 prosentilla yrityksistä, kun Suomessa osuus oli yli kolminkertainen.

− On yllättävää, että rahoituksen vakuusesteen merkitys vaihtelee myös EU:n sisällä varsin paljon, vaikka sääntely on yhtenäistä. Mahdollisesti taustalla on kansallisia eroja riskikulttuurissa tai vakuuskäytännöissä. Suomessa yritysten näkemyksen mukaan vakuusvaatimukset ovat kiristyneet nopeammin kuin lähes kaikissa vertailuryhmissä, vaikka monet yritykset ovat vakavaraisia ja siten hyvin rahoituskelpoisia. On myös mielenkiintoista, että suomalaisyritykset pitävät tukia, tuettuja lainoja tai takauksia tarpeellisina kaksi kertaa useammin kuin ruotsalaiset yritykset, Koskinen sanoo.

Suomessa velkarahaa käytetään muita maita useammin käyttöpääomaan – investointien lykkääminen heikentää kilpailukykyä

Ulkoista rahoitusta suomalaisyritykset käyttävät investointeihin yhtä usein kuin euroalueella, mutta selvä ero on käyttöpääomatarpeissa: Suomalaisyrityksistä noin 41 prosenttia käytti velkarahaa yrityksen toimintaan liittyvään käyttöpääomaan, kun keskimääräinen osuus yrityksistä euroalueella on noin 34 prosenttia.

− Suomalaisyrityksellä voi olla kunnianhimoiset kasvutavoitteet, mutta yritys voi silti joutua käyttämään suuremman osan saamastaan rahoituksesta arjen pyörittämiseen eikä investointeihin. Säästäväisyyden ja kasvutoimien lykkäämisen kääntöpuolena voi olla, että yrityksen kilpailukyky kärsii, sillä kilpailijoiden etumatkan kurominen vaatii entistä enemmän panostuksia. Kotimaan talouden uutiset ovat hyviä ja vientimarkkinoilla on imua, joten etenkin voimakkaan kasvuhakuisten yritysten kannattaa rohkeasti edistää investointejaan päästäkseen mukaan kasvuvauhtiin, Koskinen sanoo.

Lisätiedot:

Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus 2/2026: Suomalaisyritykset keskikastia vai poikkeus? Katsauksessa eurooppalainen yritysrahoitusvertailu (PDF)

Tutustu myös:

Katsauksessa hyödynnetään Euroopan keskuspankin (EKP) toteuttaman Survey on the Access to Finance of Enterprises -kyselyn (SAFE) anonymisoitua mikroaineistoa. SAFE on vuodesta 2009 lähtien toteutettu yrityskysely, jonka tarkoituksena on seurata yritysten rahoituksen saatavuutta, rahoitustarpeita, rahoituskustannuksia sekä yritysten taloudellisen tilanteen kehitystä erityisesti euroalueella. SAFE kattaa kaiken kokoiset yritykset ja kyselyn perusjoukkoon kuuluvat yksityiset yritykset teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden toimialoilta.