Turun yliopisto

Lämpenevä ilmasto vaikuttaa perhosten liikkumiseen – Suomessa muutoksia havaittu poikkeuksellisen paljon

5.8.2026 12:01:11 EEST | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Suomessa yli 60 prosenttia tunnetuista perhoslajeista on muuttanut levinneisyysaluettaan, osoittaa tuore tutkimus, jossa perhosten liikkumista tarkasteltiin maailmanlaajuisesti.

Harlequin (Taxila haquinus)
Harlequin (Taxila haquinus) Shawan Chowdhury

Ilmastonmuutos vaikuttaa perhosten liikkumiseen maailmanlaajuisesti, osoittaa tuore kansainvälinen tutkimus, jossa oli mukana tutkijoita Turun yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. Koko maailman mittakaavassa joka kymmenes tunnettu perhoslaji on muuttanut levinneisyysaluettaan. Ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääolosuhteet ovat tutkimuksen mukaan syynä lähes 80 prosenttiin havaituista perhosten levinneisyysalueiden muutoksista.

Euroopassa viisi maata erottautui joukosta sen suhteen, kuinka paljon eri maissa on havaittu muutoksia perhosten levinneisyydessä. Suomessa, Ruotsissa, Espanjassa, Tšekissä ja Luxemburgissa yli puolet tunnetuista perhoslajeista oli muuttanut levinneisyysaluettaan.

– Suomessa levinneisyysaluetta muuttaneiden perhosten määrä oli jopa yli 60 prosenttia tunnetuista lajeista, kertoo apulaisprofessori Laura Antão Turun yliopistosta.

Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu näin laajassa mittakaavassa. Tutkijat analysoivat 6 182 levinneisyysmittausta 1 758 perhoslajista 105 maassa. He hyödynsivät sekä tieteellistä kirjallisuutta että asiantuntija-arvioita.

– Ilmastonmuutos muokkaa lajien selviytymismahdollisuuksia. Levinneisyysalueen muuttaminen ja sopivien elinolosuhteiden etsiminen on monille perhosille ainoa vaihtoehto, sanoo tutkija Shawan Chowdhury Australian Monash-yliopistosta.

Perhoset toimivat varhaisina indikaattoreina ympäristön muutoksista.

– Ilmastonmuutoksen lisäksi perhosten levinneisyysalueiden muutoksiin vaikuttavat maankäyttöön liittyvät muutokset, jotka usein tuhoavat elinympäristöjä ja siten kaventavat levinneisyysalueita. Tutkimuksessamme tällaista levinneisyysalueiden kaventumista havaittiin pääasiassa Euroopassa. Tilanne vaatii suojelutoimenpiteitä, jotka ottavat huomioon levinneisyysalueitaan muuttavat perhoset, lisää väitöskirjatutkija Michal Barták Helsingin yliopistosta.

Trooppiset perhoset elävät jo lähellä ylälämpörajojaan

Maailmanlaajuisesti 80 prosenttia niistä perhoslajeista, jotka ovat havaitusti muuttaneet levinneisyysaluettaan, laajensi alueitaan ja siirtyi uusille sopiville alueille lämpötilojen noustessa. Näistä perhoslajeista 27 prosenttia supisti levinneisyysaluettaan ja 22 prosenttia siirtyi korkeammalla tai matalammalla sijaitseville alueille.

– Sisällyttämällä tutkimukseemme myös ei-englanninkielisen tutkimuskirjallisuuden ja asiantuntemuksen, saimme täysin erilaisen kuvan maailmanlaajuisesta tilanteesta. Ilman näitä lähteitä olisimme merkittävästi aliarvioineet perhosten levinneisyysalueiden muutokset, erityisesti trooppisilla alueilla, joissa 80 prosenttia hyönteislajeista elää, Chowdhury toteaa.

Tutkijoiden mukaan Keski-Afrikka, Kaakkois-Aasia, Uusi-Guinea ja Amazonin alue ovat alueita, joissa perhoslajit ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, mutta joista on myös vähiten tietoa.

– Trooppiset perhoset elävät jo lähellä ylälämpörajojaan ja pienikin lämpötilan nousu voi viedä ne rajojensa yli. Samaan aikaan maankäyttöön liittyvillä muutoksilla tuhotaan juuri niitä elinympäristöjä, jotka ovat tärkeitä perhosille sopivan ilmaston löytämiseksi, Chowdhury painottaa.

Ilmaston aikaansaama lajien uudelleensijoittuminen on todellisuutta jo nyt

Tutkijat varoittavat, että ilman oikeudenmukaista, standardoitua ja monikielistä biodiversiteetin seurantaa suojelutoimet voivat perustua puutteelliseen näyttöön.

– Perhoset toimivat varhaisina indikaattoreina ympäristön muutoksista. Jos niiden levinneisyysalueiden muutokset ovat näin dramaattisia, se viestittää syvistä muutoksista ekosysteemeissä. On tärkeää toteuttaa koordinoitua globaalia seurantaa, sekä trooppisilla että pohjoisilla alueilla. Meidän on ymmärrettävä, miten lajit käyttäytyvät, minne ne liikkuvat ja mitä voimme tehdä niiden suojelemiseksi, painottaa professori Marjo Saastamoinen Helsingin yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan heidän tutkimuksensa osoittaa, että ilmaston aikaansaama lajien uudelleensijoittuminen ei ole tulevaisuuden skenaario, vaan osa nykyistä todellisuuttamme. Siksi tarvitsemme suunnitelmia levinneisyysaluettaan muuttavien lajien suojelemiseksi.

Tutustu Nature Ecology & Evolution -lehdessä julkaistuun tutkimusartikkeliin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Harlequin (Taxila haquinus)
Harlequin (Taxila haquinus)
Shawan Chowdhury
Lataa
Malayan Sunbeam (Curetis santana malayica)
Malayan Sunbeam (Curetis santana malayica)
Shawan Chowdhury
Lataa
Spotted Alpine Xenica (Oreixenica orichora)
Spotted Alpine Xenica (Oreixenica orichora)
Shawan Chowdhury
Lataa

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye