Talouspolitiikan arviointineuvosto: EU:n finanssipoliittiset säännöt edellyttävät uusia julkisen talouden sopeutustoimia jo seuraavan hallituskauden alussa

Suomi asetettiin EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026, koska julkisen talouden alijäämä ylitti kolmen prosentin viitearvon suhteessa bruttokansantuotteeseen. Menettelyn yhteydessä EU:n neuvosto asetti Suomelle korjaavan nettomenopolun, joka määrittää, kuinka nopeasti EU:n finanssipoliittisissa säännöissä määritellyt julkiset nettomenot saavat kasvaa vuosittain. 

Valtiovarainministeriö pyysi huhtikuussa julkaistun vuosittaisen edistymisraportin yhteydessä talouspolitiikan arviointineuvostoa arvioimaan, onko Suomi noudattanut sille asetettua nettomenopolkua ja ovatko hallituksen toteuttamat korjaavat toimet riittäviä. Kyseessä on ensimmäinen arvio, jonka talouspolitiikan arviointineuvosto on laatinut riippumattoman finanssipolitiikan valvojan (Independent Fiscal Institution, IFI) lakisääteisenä tehtävänä. 

"Suomi on toistaiseksi onnistunut noudattamaan sille asetettua nettomenopolkua, mutta finanssipolitiikan liikkumavara on lähivuosina hyvin rajallinen. Pitkäjänteisen talouspolitiikan näkökulmasta olisi perusteltua sopia julkista taloutta vahvistavista lisätoimista jo syksyn budjettiriihessä. Se vahvistaisi sitoutumista kestävään talouspolitiikkaan yli vaalikauden", talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja professori Niku Määttänen tiivistää neuvoston arvion. 

Suomi on toistaiseksi noudattanut nettomenopolkua 

Arviointineuvoston mukaan Suomi on toistaiseksi noudattanut sille asetettua korjaavaa nettomenopolkua. Julkisten nettomenojen kasvu jäi vuonna 2025 selvästi alle aikaisemman nettomenopolun salliman enimmäiskasvun, ja hallituksen tähän mennessä päättämät sopeutustoimet ovat riittäviä vuoden 2026 osalta. EU:n finanssipoliittisissa säännöissä ei määritellä yksityiskohtaisesti, millaisia toimia voidaan lukea korjaaviksi toimiksi ja tämä on otettu huomioon arviointineuvoston arviossa. 

Ilman uusia sopeutustoimia on kuitenkin olemassa merkittävä riski siitä, että Suomi ylittää voimassa olevan korjaavan nettomenopolun salliman enimmäiskasvun vuonna 2027 ja varsinkin vuonna 2028, puolustusmenoja koskevasta kansallisesta poikkeuslausekkeesta huolimatta. Lisäksi julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pysyy ennusteiden valossa selvästi yli kolmen prosentin viitearvon. 

Vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle jää näillä näkymin merkittävä vastuu sekä liiallisen alijäämän korjaamisesta että julkisen talouden laajemmasta tasapainottamisesta. Pitkäjänteisen talouspolitiikan näkökulmasta olisi toivottavaa, että hallitus päättäisi julkista taloutta vahvistavista lisätoimista jo syksyn 2026 budjettiriihessä. Vähintäänkin hallituksen tulisi välttää sellaisia uusia päätöksiä, jotka kasvattaisivat nettomenoja tai muuten heikentäisivät julkista taloutta vuoden 2026 jälkeen. 

Puolustusmenojen poikkeuslauseke päättyy vuonna 2028 

Puolustusmenoja koskeva kansallinen poikkeuslauseke päättyy vuoden 2028 lopussa, eikä puolustusmenoihin liittyvää joustoa voida nykytiedon valossa enää hyödyntää vuodesta 2029 alkaen. Jos puolustusmenot halutaan säilyttää aiempaa korkeammalla tasolla, se edellyttää joko merkittäviä menoleikkauksia tai julkisten tulojen kasvattamista. Tällainen talouspolitiikan muutos olisi hyvä aloittaa jo ennen vuotta 2029, vaikka EU:n finanssipoliittiset säännöt eivät sitä tällä hetkellä edellytä. 

Keskeiset käsitteet 

Liiallisen alijäämän menettely (Excessive Deficit Procedure, EDP) 

EU:n menettely, joka käynnistetään, kun jäsenvaltion julkisen talouden alijäämä tai velka poikkeaa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen vaatimuksista. Menettelyn tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltio toteuttaa riittävät toimet julkisen taloutensa vahvistamiseksi. Suomi asetettiin liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026, koska julkisen talouden alijäämä ylitti EU:n kolmen prosentin viitearvon. 

Nettomenopolku 

Nettomenopolku määrittää, kuinka paljon EU:n finanssipoliittisissa säännöissä määritellyt julkiset nettomenot voivat kasvaa vuosittain. Nettomenoilla EU:n säännöissä tarkoitetaan julkisia menoja ilman esimerkiksi korkomenoja, harkinnanvaraisia tulopuolen toimenpiteitä, työttömyysetuusmenojen suhdanteesta johtuvia osatekijöitä sekä kertaluontoisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä. Nettomenopolun tavoitteena on ohjata julkinen talous kestävälle uralle niin, että julkisen talouden alijäämä ja velka kehittyvät EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaisesti. Suomelle on liiallisen alijäämän menettelyn yhteydessä asetettu korjaava nettomenopolku, jonka noudattamista talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi. 

Puolustusmenoja koskeva kansallinen poikkeuslauseke 

EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mahdollistama määräaikainen ja rajoitettu jousto, jonka perusteella puolustusmenojen kasvu voidaan tietyin edellytyksin huomioida nettomenopolun noudattamista arvioitaessa. EU:n neuvosto on hyväksynyt Suomen pyynnön poikkeuslausekkeen aktivoinnista, ja Suomi on kasvattanut puolustusmenoja sallitun jouston asettamissa rajoissa, mutta poikkeuslausekkeen voimassaolo päättyy vuoden 2028 lopussa. Tämän jälkeen puolustusmenojen kasvua ei voida tämänhetkisen tiedon perusteella enää huomioida samalla tavalla EU:n finanssipoliittisessa arvioinnissa.