Pirkanmaasta Suomen luovan talouden ja sisältöteollisuuden kasvumoottori

Viimeisestä esimerkkeinä alueellinen audiovisuaalisen alan tuotantokannustin, Muumi-brändin tuotteistaminen matkailun vahvistamiseksi, ilmiömäiset suurtapahtumat ja yksi maailman ensimmäisistä elämystalouden professuureista, jonka tehtävänä on tutkia elämyksiä talouden moottorina ja vahvistaa Suomen asemaa elämystalouden tutkimuksen kärkimaana. Luovan talouden vahva pohja on erinomainen lähtökohta Pirkanmaan ja Suomen talouskasvun, työllisyyden ja maakuvan kehittämiselle, mutta pelkkään pohjaan tuudittautuminen muuttuvassa maailmassa on valtava riski.

Luova talous on Suomen alihyödynnetty kasvun lähde, jonka merkitys perustuu aineettomaan arvonluontiin, kansainväliseen vientiin ja kykyyn vauhdittaa muiden toimialojen uudistumista. Näihin edellytyksiin pitää pureutua voimakkaammin ja ennen kaikkea pitkäjänteisesti. Seuraavan hallituksen tulee tunnistaa luova talous keskeisenä osana Suomen kasvupolitiikkaa. Investointikannusteiden, kuten alueellisen ja kansallisen av-tuotantokannustimen, TKI-rahoituksen ja kansainvälistymispalveluiden kehittämisen tulee tukea alueita ja aloja, joissa syntyy uusia sisältöjä, teknologioita, immateriaalioikeuksia ja vientituloja.

Av-tuotantokannustimien vaikuttavuus on tutkitusti vuosi toisensa jälkeen osoittautunut valtiolle nettopositiiviseksi kasvun instrumentiksi. Kansallisen kannustimen vakiinnuttaminen TEM:n menokehykseen on taloudellisesti perusteltu ja strategisesti tärkeä päätös. Pirkanmaalla alueellinen av-kannustin on selvitysten mukaan työllistänyt vuosien saatossa tuhansia ja tuonut kymmenien miljoonien edestä kotimaisia ja ulkomaisia tuotantoinvestointeja alueelle. Kansainvälistymispalvelujen toiminnan tulee olla kahdensuuntaista ja johdonmukaista. Kansainvälisten osaajien integroituminen täällä sujuvasta työskentelylupaprosessista kotoutumiseen ja suomalaisten osaajien tietopääoman kasvattaminen ja verkottuminen maailmalla ovat kansainvälistymisen kulmakiviä. Toimivammat palvelut tarvitsevat kriittistä tarkastelua, resurssointia ja selkeämpää kommunikaatiota organisaatioiden välillä. TKI-rahoituksessa tunnistetaan vielä heikosti sisältöteollisuus yhteisenä kasvun nimittäjänä. Tämä näkyy valtion tasolla vaatimattomana budjetointina ja instrumenttien kankeutena. Onnistuneena pilkahduksena mainittakoon Business Finlandin tuoreet luoville aloille kohdistetut TKI-rahoitushaut. Sisältöteollisuus on aineetonta arvoa, maakuvaa, vientiä ja teknologioita hyödyntävä teollisuuden kokonaisuus, joka ei pääse täyteen potentiaalinsa nykyisissä rakenteissa. Sisältöteollisuus ei ole kulttuuripolitiikan sivujuonne, vaan Suomen seuraavan kasvun, viennin ja aineettoman arvonluonnin politiikkaa.

Sisältöteollisuuden syvempi ymmärrys tavoitteiden taustalle

Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteissa luovan talouden rooli on ilmeinen alueen vetovoimassa ja keskeinen osaajien saatavuuden turvaamisessa. Erityisesti audiovisuaaliset alat, peliala ja digitaaliset sisällöt ovat skaalautuvuuden, kansainvälisen brändiarvon ja työllisyyden näkökulmista näissä tavoitteissa avainasemassa. Suomen kulttuurisen kestävyyden ja kilpailukyvyn ratkaisevat tekoälyn ja nousevien teknologien vastuullista käyttöönottoa tukeva koulutus, tutkimus ja rahoitus sekä sisältöteollisuuden ymmärtäminen läpileikkaavana, kasvua vahvistavana ja kansallista muutoskyvykkyyttä edistävänä kokonaisuutena. Pirkanmaa on sisältöteollisuuden kansallista kärkeä, jolla on näyttöä kansainvälisestä menestyksestä, vetovoimaisuudesta ja tutkimuksesta. Seuraava kansallinen loikka ei ole semantiikkakeskustelussa. Se on kollektiivisessa ymmärryksessä, jossa taide ja teknologia toteutuvat samanaikaisesti, viihde ja tutkimus eivät sulje toisiaan pois ja valta rakentuu tarinoista.