Sinilevätilanne hieman tavanomaista huonompi

Heinäkuun tavanomaista vähäisempi auringonpaiste ja vaihtelevat sääolosuhteet ovat saattaneet vaikuttaa sinilevien kehityksen ajoittumiseen ja osaltaan siirtää runsastumista myöhemmäksi. Paikoin runsaat sateet ovat voineet lisätä ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueilta vesistöihin ja vaikuttaa siten vesistöjen ravinneolosuhteisiin.

Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesien havaintopaikoilla tehtiin tällä viikolla 215 havaintoa, joista 46 oli sinilevähavaintoja. Sinilevää havaittiin selvästi enemmän kuin kesän aiemmilla viikoilla, ja tilanne on nyt ajankohtaan nähden hieman tavanomaista huonompi.

Sisävesillä erittäin runsaasti sinilevää havaittiin Houhajärvellä Sastamalassa, Rusutjärven uimarannalla Tuusulassa sekä Järvelän uimarannalla Salossa. Runsaasti sinilevää havaittiin 12 havaintopaikalla ja hieman sinilevää 31 havaintopaikalla. Sinilevähavaintoja tehtiin eri puolilla maata. Valtaosa havainnoista tehtiin Etelä-Suomessa, ja pohjoisimmat havainnot tehtiin Lapissa.

Rannikkoalueilla tehtiin yhteensä 53 havaintoa, joista 19 oli sinilevähavaintoja. Myös rannikkoalueilla sinilevähavaintojen määrä on kasvanut kesän aiempiin viikkoihin verrattuna. Sinilevähavaintojen määrä ei ole vielä vähentynyt loppukesälle tyypilliseen tapaan, ja tilanne on ajankohtaan nähden tavanomaista huonompi.

Erittäin runsaasti sinilevää havaittiin Paimionlahdella Kaarinassa. Runsaasti sinilevää havaittiin Kuusistonsalmella Kaarinassa sekä Bengtsårissa Hangossa. Hieman sinilevää havaittiin 16 havaintopaikalla Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla.

Sinilevätilanteen vertailu eri vuosien välillä on suuntaa antavaa, sillä havaintopaikkojen määrä ja sijainti ovat vaihdelleet vuosittain.

Kansalaisten ja muiden virallisen seurannan ulkopuolisten toimijoiden tekemät havainnot täydentävät sinilevätilanteen seurantaa. Tällä viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin 97 virallisen seurannan ulkopuolista havaintoa, joista 54 oli sinilevähavaintoja. Havaintoja tehtiin eri puolilla Suomea, mutta ne painottuivat Etelä- ja Keski-Suomen sisävesille sekä rannikkoalueille.

Valtakunnallisen sinileväseurannan ja kansalaisten tekemiin sinilevähavaintoihin voi tutustua Järvi-meriwikissä, Vesi.fi:ssä ja Tarkka-palvelussa:

• Seurannan sinilevätilanne – Järvi-meriwiki
• Sinilevätilanne | Vesi.fi
• Karttaselain - Tarkka

Avomerialueiden sinilevätilannetta arvioidaan satelliittihavaintojen avulla

Satelliittikuvien perusteella kuluvalla viikolla Selkämerellä ja itäisellä Suomenlahdella on esiintynyt veteen sekoittunutta sinilevää. Lisäksi pintakukintoja on havaittu läntisellä Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.

Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata myös satelliittiaineistoon perustuvien sinileväbarometrien avulla. Barometrit kuvaavat sinilevän esiintymisen todennäköisyyttä Suomen lähimerialueilla ja mahdollistavat kuluvan vuoden tilanteen vertailun aiempiin vuosiin. Barometrit julkaistaan Suomen ympäristökeskuksen Tarkka-palvelussa kuudelta Suomen lähiavomerialueelta.

Sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.

Lupa- ja valvontavirasto seuraa kesällä sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan yhteistyössä kuntien ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Myös Suomen rotarit ja koulutetut vapaaehtoiset osallistuvat seurantaan aktiivisesti. Sinilevätilannetta seurataan viikoittain noin 300 havaintopaikalla. Seuranta jatkuu syyskuun loppuun asti.

Lupa- ja valvontavirasto tiedottaa sinilevätilanteesta kahden viikon välein kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin asti. Leväkatsaukset löytyvät myös lvv.fi-verkkopalvelusta.  

Mitä sinilevät ovat

Sinilevät eli syanobakteerit kuuluvat maapallon vanhimpiin eliöihin, ja ne ovat luonnollinen osa vesistöjen ekosysteemiä. Muista bakteereista poiketen ne pystyvät yhteyttämään ja tuottamaan happea, minkä vuoksi ne muistuttavat ominaisuuksiltaan planktonleviä. Olosuhteiden, kuten veden lämpenemisen ja ravinteiden lisääntymisen myötä sinilevät voivat lisääntyä nopeasti. Runsaat sinileväkukinnat kertovat yleensä vesistön ekologisesta epätasapainosta.

Runsaat sinileväkukinnat voivat heikentää veden laatua. Ne voivat samentaa vettä, vähentää veden happipitoisuutta kukintojen hajotessa ja haitata muun vesikasvillisuuden kasvua. Lisäksi sinilevät ovat monille eläinplanktonlajeille huonolaatuista ravintoa, mikä voi heijastua koko vesistön ravintoverkkoon.

Ohjeita sinilevän tunnistamiseen

Vähäinen määrä sinilevää näkyy vedessä usein vihreinä, sinivihreinä tai kellertävinä hiukkasina, ja rantaan voi ajautua kapeita leväraitoja. Sinilevän havaitseminen silmämääräisesti voi kuitenkin toisinaan olla vaikeaa, sillä sitä voi esiintyä myös vesimassaan sekoittuneena ilman selviä pintakertymiä. Runsaana esiintyessään sinilevä muodostaa tyynellä säällä veden pinnalle vihertäviä tai kellertäviä lauttoja, joita voi kasaantua myös rantaveteen.

Sinilevän esiintymistä voi arvioida yksinkertaisilla testeillä. Tikulla kokeiltaessa sinilevämassa hajoaa pieniksi hiukkasiksi. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on yleensä jokin muu levä. Vesiastiassa sinilevä nousee usein veden pinnalle noin tunnin kuluessa kaasurakkuloidensa ansiosta.

Lisätietoa:

• Mistä tuntee sinilevän? | Vesi.fi
• Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä | Vesi.fi
• Sinilevien aiheuttamat terveyshaitat | HUS
• Uimarantojen veden laatu