Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta

Suomen julkisen talouden krooniset alijäämät ja velkasuhteen kasvu edellyttävät lisäsopeutusta tulevina vuosina. Sopeutustoimet voivat koostua menoleikkauksista, veronkorotuksista, niiden yhdistelmistä tai rakenteellisista uudistuksista. Edessä onkin kaksijakoinen haaste: kun Suomella on pysyvä julkisen talouden alijäämä ja heikko talouskasvu, korostaa se tarvetta toteuttaa sopeutus mahdollisimman vähäisin tuotantotappioin.  

Talouskasvun kannalta parempi vaihtoehto olisi sijoittaa sopeutuksen painopiste lähes kokonaan menopuolelle, ilmenee tuoreesta Etlan tutkimuksesta. Valtioneuvoston tutkimustoiminnan (VN Tutkiva) tilaamassa tutkimuksessa on tarkasteltu julkisten menoleikkausten ja veronkiristysten vaikutuksia Suomen talouteen eri meno- ja verolajeittain hyödyntäen Tilastokeskuksen tätä tarkoitusta varten laatimaa uutta aineistoa.  

Ei vain veronkorotuksia tai menoleikkauksia vaan laajempi talouspoliittinen ohjelma 

Aiemman kirjallisuuden valossa tiedetään, että sopeutuksen vaikutus julkisen velan bkt-suhteeseen voi jäädä rajalliseksi, jos sopeutus heikentää talouskasvua, huomauttaa Helsingin yliopiston dosentti ja vanhempi yliopistonlehtori VTT Juha Tervala. Hän on yksi tutkimusraportin laatijoista. 

 – Veronkorotukset eivät ole hyvä vaihtoehto. Sopeutuksen lisäksi tarvitaan myös talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, sillä ilman niitä sopeutusohjelma ei onnistu. Suomeen pitääkin laatia ohjelma, jossa menosopeutus yhdistetään talouskasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vahvistaviin uudistuksiin, Tervala painottaa. 

Finanssipolitiikan tuotantovaikutuksia arvioidaan yleensä finanssipolitiikan kertoimilla, jotka mittaavat, kuinka paljon bruttokansantuote muuttuu julkisten menojen tai verotulojen muuttuessa. Kertoimet vaihtelevat menolajeittain, verotyypeittäin sekä talouden rakenteen ja olosuhteiden mukaan.  

Nyt julkaistun raportin mukaan finanssipolitiikan menokerroin on Suomessa suhteellisen suuri, mutta verokerroin vielä huomattavasti korkeampi. Sitä todennäköisesti vahvistaa korkea veroasteemme suhteessa bruttokansantuotteeseen sekä jäsenyys euroalueella. 

 – Julkisen talouden vakauttaminen Suomessa on poikkeuksellisen vaativa tehtävä, joka edellyttää vaikeita politiikkavalintoja, kuten työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta sekä massiivisia menoleikkauksia. Lisäksi tarvitaan vastuunkantoa ja laajaa yhteistyötä. Pitää muistaa, että verokantojen korotukset ovat tuotannon kannalta huomattavasti haitallisempia kuin veropohjan laajentaminen. Verotulojen lisäämisen ei siis tulisi perustua verokantojen korottamiseen, vaan verotukien karsimiseen ja veropoikkeusten vähentämiseen, Juha Tervala toteaa. 

Eri meno- ja tulolajien välillä merkittäviä eroja 

Tulosten perusteella julkisten investointien leikkaaminen aiheuttaisi merkittäviä tuotantomenetyksiä ja voisi heikentää pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Myös julkisille palkkamenoille havaitaan melko suuri menokerroin. Palkkamenot liittyvät julkisen sektorin ydintehtäviin ja tuottaviin palveluihin, kuten hallintoon, turvallisuuteen, liikenteeseen sekä terveys- ja koulutuspalveluihin. Tällaiset menot tukevat myös yksityisen sektorin toimintaa, minkä vuoksi niiden kertoimet ovat tyypillisesti suhteellisen suuria. 

 – Menopuolen eristä välituotekäyttöön sekä osaan tulonsiirroista, kuten eläkkeisiin, kohdistuvat sopeutustoimet näyttävät olevan tuotannon kannalta vähemmän haitallisia kuin julkisiin investointeihin ja palkkamenoihin kohdistuvat leikkaukset, painottaa Etlan vanhempi tutkija KTT Sakari Lähdemäki. 

Tulosten mukaan yhteisöveron alentamisen perumisella olisi talouskasvun kannalta kielteinen vaikutus. Myös kulutusverojen korottamisella on tutkijoiden mukaan selviä tuotantomenetyksiä. 

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.  

Lähdemäki Sakari, Puonti Päivi & Tervala Juha: Fiscal Multipliers and the Effects of Consolidation Measures in Finland (valtioneuvoston tutkimustoiminnan julkaisusarja 2026:3)