Sote-järjestöjen avustuskriteerien on oltava selkeät

Sote-järjestöjen avustuskriteerien tulee olla järjestöille selkeät ja myöntämisperusteiden tulee olla ennakoitavat, yhdenvertaiset ja oikeudellisesti kestävät. Epävarma, heittelehtivä ja vaikeasti ennakoitava rahoitustilanne heikentää järjestöjen mahdollisuuksia toimia heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää sosiaali- ja terveysministerin valmistelemia, kesäkuussa 2026 julkaistuja kriteerejä tulkinnanvaraisina ja ongelmallisina. Sääntelyn tulkinnanvaraisuus ei saa mahdollistaa erilaisten kohde- tai vähemmistöryhmien oikeuksia ja hyvinvointia edistävien järjestöjen rajaamista avustusten ulkopuolelle.

STEA-avustuksissa on kysymys taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikutuksiltaan merkittävästä kokonaisuudesta, joten avustusehdotukset tulee säännönmukaisesti käsitellä raha-asiainvaliokunnassa. On hyvä, että avustuskriteereitä täsmennetään valtioneuvoston asetuksella. Sosiaali- ja terveysministeri on kuitenkin asetusluonnoksen valmistumisen jälkeen todennut, etteivät asetuksen kriteerit ole ristiriidassa ministerin esittelemien kriteerien kanssa ja että ministerin kriteerit tulevat asetuksesta huolimatta olemaan voimassa. Siksi keskusliitto on huolissaan siitä, mikä käytännön vaikutus kesäkuussa esitellyillä kriteereillä on avustusten myöntämisharkinnassa.

Sote-järjestöjen avustusleikkausten ja esitettyjen kriteerien vaikutuksia ei ole arvioitu kattavasti siitäkään huolimatta, että samaan aikaan on tehty muun muassa sosiaaliturvan leikkauksia ja laaja sosiaalihuollon palvelu-uudistus on valmistelussa. Sote-järjestöjen valtionavustukset ovat Suomessa vuosikymmenten varrella mahdollistaneet sen, että järjestöt ovat pystyneet täydentämään kustannustehokkaasti julkisten palvelujen kansalaisille tarjoamaa tukea. SOSTE:n mukaan vuonna 2023 yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia 1,4 eurolla.

Asetusesityksen mukaan avustuksen myöntämistä puoltaisivat jatkossa konkreettisen, kohtaavan asiakastyön painotus sekä eriarvoisuutta vähentävä, osallisuutta lisäävä ja ihmisten voimavaroja vahvistava toiminta. Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa, että ihmisten sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ ei aina perustu asiakassuhteeseen. Järjestöt tavoittavat esimerkiksi kokemusasiantuntijoita, joita julkiset toimijat eivät tavoita ja niiden työn suurin vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin tapahtuu usein pitkäjänteisen vaikuttamistyön tuloksena. Kohtaava työ ei ole mahdollista ilman riittävää koulutusta, tukea ja koordinointia.

On tärkeää, että järjestöjen merkitys avoimen demokratian toteutumisen kannalta muistetaan jatkossakin. Järjestöjen mahdollisuuksia nostaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien ääntä päätöksentekoon ei tule kaventaa.

Lastensuojelun Keskusliitto on jättänyt lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle 24.7.2026.

Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien puolesta sekä lastensuojelun kehittämiseksi. Keskusliitolla on jäseninään järjestöjä sekä kuntia ja hyvinvointialueita. Keskusliitto koordinoi jäsentensä yhteistä työtä ja tukee niiden vaikuttamistyötä kohderyhmiensä puolesta. Lastensuojelun Keskusliiton vuoden 2025 tuotoista noin 5,8 % oli STEA:n yleisavustusta. Lisäksi keskusliiton koordinoima Perheet keskiöön -toiminta toimii STEA:n tuella.