Pääkaupunkiseudun hiilitase selvitetty: metsät ovat tärkein hiilinielu, mutta myös kaupunkiympäristön kasvillisuudella merkitystä
17.8.2026 09:10:00 EEST | HSY | Tiedote
Pääkaupunkiseudun maankäyttösektorin merkittävimmät hiilinielut muodostuvat metsien puustosta, kun taas suurin osa hiilivarastoista on sitoutunut metsien maaperään, kertoo HSY:n hiilitaseselvitys. Myös kaupunkien viherrakenteet sitovat merkittävästi hiiltä. Viljelysmaat ovat maankäyttömuodoista ainoa selkeä päästölähde.

Hiilitase kertoo, onko alue hiilinielu vai päästölähde
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on laatinut koko pääkaupunkiseutua koskevan maankäyttösektorin hiilitaseselvityksen vuosilta 2023–2024. Selvityksessä tarkastellaan seudun luonnollisia hiilivarastoja ja hiilitasetta sekä arvioidaan maankäytön muutosten vaikutusta hiilitaseeseen. Laskenta kattaa puuston, maaperän ja matalan kasvillisuuden.
”Maankäyttösektorin hiilitaseen laskenta osoittaa, sitooko tarkasteltavan alueen maankäyttö ilmakehästä hiiltä vai vapauttaako se sitä. Lisäksi tulokset kertovat, kuinka paljon hiiltä on varastoitunut alueen kasvillisuuteen ja maaperään”, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Hanna-Mari Juvonen.
Kuusikoissa hyviä hiilinieluja, myös viheralueet merkityksellisiä
Hiilitaseselvityksen mukaan pääkaupunkiseudun merkittävimmät hiilinielut sijaitsevat metsissä. Voimakkaita hiilinieluja ovat erityisesti metsät kivennäismailla ja ojittamattomilla turvemailla.
”Hyviä hiilinieluja ovat 40–80-vuotiaat kuusikot sekä vähintään 60-vuotiaat lehtipuumetsät. Kuusen vuosikasvu ja hiilen sidonta ovat huipussaan 40–80-vuotiaana. Iäkkäät lehtipuut puolestaan sitovat hiiltä havupuita tehokkaammin vielä iän karttuessakin”, HSY:n paikkatietoasiantuntija Outi Kesäniemi sanoo.
Nuorta ja kasvavaa metsää sijaitsee tasaisesti ympäri pääkaupunkiseutua. Vanhoja metsiä on erityisesti Helsingin keskuspuistossa ja Pohjois-Espoossa.
Myös rakennetun ympäristön viherrakenne, kuten puistot ja muut kaupungin viheralueet, ovat merkittäviä hiilinieluja kaikissa kaupungeissa.
”Vaikka metsät ovat suurin hiilinielu, myös kaupunkien puistot ja muut viheralueet sitovat hiiltä. Rakennetun ympäristön viherrakenne muodostaa noin viidenneksen pääkaupunkiseudun hiilinielusta”, Kesäniemi sanoo.
Suurin osa hiilestä maaperässä
Hiilivarastojen osalta selvitys osoittaa, että valtaosa pääkaupunkiseudulle sitoutuneesta hiilestä on maaperässä.
”Lähes 75 prosenttia hiilestä on varastoitunut pääkaupunkiseudun metsiin ja erityisesti metsien maaperään. Suurin hiilivarasto on kuusimetsissä, joita on myös pinta-alallisesti eniten. Laajoja kuusimetsiä on esimerkiksi Koillis-Helsingissä, Espoossa Nuuksiossa ja Kauniaisten Kasavuorella sekä Itä-Vantaan metsäalueilla”, HSY:n paikkatietoasiantuntija Lassi Sarlos sanoo.
Vanhoissa metsissä hiiltä on sitoutunut puuston lisäksi maaperään, johon sitä on pitkän ajan kuluessa kertynyt merkittäviä määriä.
”Hyviä hiilivarastoja ovat 80–120-vuotiaat kuusikot ja yleisesti yli 120-vuotiaat vanhat metsät”, Sarlos jatkaa.
Viljelysmaat päästölähteitä, turvemaiden rooli vaihtelee
Hiilitaselaskennassa käytetyistä maankäytön pääluokista viljelysmaat ovat ainoa selkeä päästölähde. Viljelysmaat ovat päästölähteitä esimerkiksi sen vuoksi, että satokasvit kerätään pois eikä hiili kerry varastoksi kasveihin. Lisäksi maanmuokkaus vapauttaa hiiltä ilmakehään. Pääkaupunkiseudun pinta-alasta on noin 11 prosenttia viljelysmaita.
Turvemaiden rooli hiilivarastona on niiden pinta-alaan nähden suuri, mutta niiden vaikutus hiilitaseeseen vaihtelee kaupungeittain.
”Noin 20 prosenttia kaikista hiilivarastoista sijaitsee turvemailla, vaikka niiden pinta-ala on vain noin kuusi prosenttia kaikesta taselaskennan kattamasta pinta-alasta”, Sarlos kertoo.
Turvemaiden hiilitase riippuu puuston määrästä: puuttomat ja vähäpuustoiset ojitetut turvemaat toimivat päästölähteinä. Voimakkaita päästölähteitä ovat turvemaapellot ja -niityt. Turvemaaniittyjä löytyy pääkaupunkiseudulta esimerkiksi ojitetuilta turvemaa-alueilta voimalinjojen alta.
Selvitys tukee kaupunkien ilmastotyötä ja maankäytön suunnittelua
Selvityksessä on ensimmäistä kertaa laskettu, miten pääkaupunkiseudun kasvullisten alueiden muuttaminen rakennetuksi ympäristöksi vaikuttaa hiilivarastojen pienemiseen. Rakentamiseen tähtäävät maankäytön muutokset vapauttavat hiiltä viljelysmaiden ja viheralueiden puustosta, muusta kasvillisuudesta ja maaperästä. Tämä heikentää alueen kokonaishiilinielua. Maankäytön muutosten analyysi auttaa tunnistamaan ja erottamaan rakentamisen vaikutukset maankäyttösektorin kokonaishiilitaseeseen.
”Nyt kehitetyn hiilitaseen laskentamenetelmän avulla kaupungit voivat jatkossa seurata hiilinielujen ja -varastojen muutosta vuosien kuluessa”, Juvonen kertoo.
Selvityksen tuloksia ei voi suoraan verrata aiempiin alueella tehtyihin hiilinielulaskelmiin, sillä laskentamenetelmät ja käytetyt aineistot poikkeavat toisistaan, ja hiilitaselaskentamenetelmät kehittyvät jatkuvasti.
Laskenta perustuu soveltuvin osin kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiin, mutta menetelmiä on mukautettu pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin, kuten tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja ihmisen rakentamiin viherympäristöihin. Laskentamenetelmän kehittämisessä on hyödynnetty usean tutkimuslaitoksen ja pääkaupunkiseudun kuntien asiantuntemusta. Maankäyttösektorin hiilitaselaskennassa on yleisesti monia epävarmuuksia niin aineistoihin kuin menetelmiin liittyen. Hiilitaselaskennassa on yhdistetty useita paikkatieto- ja tilastoaineistoja.
HSY julkaisee hiilitaseselvityksen paikkatietoaineistot avoimena datana elokuussa 2026. Paikkatietoaineistoihin voi tutustua esimerkiksi HSY:n avoimen datan karttapalvelussa.
Lisätietoa:
- pääkaupunkiseudun hiilitase: hsy.fi/hiilitase
Yhteyshenkilöt
Sarlos LassiPaikkatietoasiantuntijaHSY
Käytetyt aineistot ja laskentamenetelmä
Kesäniemi OutiPaikkatietoasiantuntijaHSY
Metsiin ja puuston laskentaan liittyvät asiat
Juvonen Hanna-MariIlmastoasiantuntijaHSY
Selvitystä koskevat yleiset asiat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä.
Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
Jätevedenkäsittelyn ilmastopäästöjä on mahdollista leikata tuntuvasti – viime vuonna HSY:n puhdistamoilla ennätystulokset13.8.2026 08:48:26 EEST | Tiedote
Vuonna 2025 HSY:n jätevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasupäästöt olivat ennätyksellisen pienet, ja matalalla päästötasolla on pysytty myös alkuvuoden 2026 aikana. Jätevedenpuhdistuksesta syntyvistä kasvihuonekaasuista merkittävin on typpioksiduuli, tunnetummin ilokaasu, jonka vähentäminen on keskeinen tavoite myös Suomen ympäristökeskuksen Vähähiilinen vesihuolto 2035 -tiekartassa.
HSY:n vesihuoltotunnelin rakentamisessa alkaa uusi työvaihe Esplanadinpuistossa6.8.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
HSY:n Esplanadin vesihuoltotunnelin rakentaminen etenee uuteen vaiheeseen, kun tunnelin itäpään louhinnat valmistuvat ja maanpäälle vaikuttavat työt käynnistyvät Esplanadinpuiston keskiosassa elo-syyskuussa 2026.
Älä ruoki rottia, tuo syömäkelvottomat omenat Sortti-asemille3.8.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Lähestyvä syksy tuo moniin puutarhoihin runsaan omenasadon. Maahan pudonneet hedelmät kannattaa kerätä säännöllisesti, jotta ne eivät houkuttele rottia. Syömäkelpoiset omenat voi hyödyntää itse tai antaa eteenpäin, ja suuremmat määrät huonokuntoisia omenoita voi tuoda HSY:n Sortti-asemille.
Näin biojätteen lajittelu sujuu helposti myös kesähelteillä6.7.2026 08:47:00 EEST | Tiedote
Kesällä biojäte kannattaa pitää mahdollisimman kuivana. Reiällinen biojäteastia, huolellinen pakkaaminen ja riittävän tiheä astian tyhjennys auttavat pitämään biojätteen siistinä myös helteillä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY vinkkaa helpot niksit biojätteen sujuvaan lajitteluun, joiden avulla hajut ja kutsumattomat kesävieraat pysyvät loitolla.
Kesäkeittiö kuntoon – näin lajittelet grillikauden jätteet29.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Kesä on grillauksen ja ulkona ruokailun sesonkia. Tiedätkö, mihin kuuluvat grilliruokien pakkaukset, alumiinifoliot ja kertakäyttögrillit? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kokosi vinkit kesäkeittiön yleisimpiin lajittelutilanteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme