Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suojaosat lisäsivät osa-aikatyötä työttömyyden aikana

17.8.2026 06:30:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa

Vuosina 2014 ja 2015 käyttöön otetut työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijoiden juuri julkaistu tutkimus. Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa noin 4 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla. Osa-aikatyön tekeminen reagoi siis voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin. Suojaosat eivät myöskään näytä heikentäneen mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti, vaan vaikutukset näyttävät olleen pikemminkin myönteisiä. Suomalaistutkimus julkaistiin arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä.

Kuva: Unsplash.

Suojaosien tavoitteena oli kannustaa yhdistämään työtä ja etuuksia

Monet maat ovat ottaneet käyttöön suojaosien kaltaisia kannustimia, joilla työttömiä rohkaistaan yhdistämään sosiaalietuuksia ja osa-aikatyötä. Tutkimusnäyttö niiden vaikutuksista on kuitenkin ollut yhä vähäistä, etenkin pidemmän aikavälin työllisyysvaikutuksista.

Suomessa suojaosa lisättiin työttömyysetuuksiin vuonna 2014 ja asumistukeen vuonna 2015. Suojaosan ansiosta etuudensaaja voi ansaita tietyn summan – uudistusten voimaan tullessa 300 euroa kuukaudessa – ilman että työtulot pienentävät etuuksia. Samaan aikaan osa-aikatyötä tekevien osuus työttömyysetuuden saajista kasvoi nopeasti noin 10 prosentista lähes 18 prosenttiin. Tutkijat halusivat selvittää, kuinka suuri osa tästä kasvusta johtui nimenomaan suojaosista ja miten ne vaikuttivat työttömien myöhempään työllistymiseen.

Tutkimusasetelmassa hyödynnettiin asumistuen suojaosauudistusta

Tutkijat hyödynsivät tutkimusasetelmassa vuoden 2015 asumistuen suojaosauudistusta, joka paransi osa-aikatyön taloudellisia kannustimia vain niillä työttömillä, jotka saivat myös asumistukea. He vertasivat osa-aikatyön kehitystä ennen uudistusta ja sen jälkeen kahdessa ryhmässä: asumistukea saaneissa työttömissä (koeryhmä) ja muuten samankaltaisissa työttömissä, jotka eivät saaneet asumistukea (verrokkiryhmä). Koska ryhmät kehittyivät hyvin samalla tavalla jo ennen uudistusta, verrokkiryhmä kertoo luotettavasti, miten osa-aikainen työskentely olisi kehittynyt ilman uudistusta.

Tutkimus perustuu koko väestön kattaviin rekisteriaineistoihin. Kelalta ja työttömyyskassoilta saatiin kuukausitason tiedot työttömyysjaksoista, maksetuista etuuksista ja etuuden aikana saaduista ansioista vuosilta 2000–2021, ja niitä täydennettiin Tilastokeskuksen taustatiedoilla iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, perhetaustasta ja tuloista. Pidemmän aikavälin työllisyyttä seurattiin työeläkelaitosten työsuhdeaineistolla, joka oli käytettävissä vuoden 2018 loppuun asti – siksi suojaosauudistusten vaikutusten analyysi kattaa vuodet 2012–2018.

Osa-aikatyö yleistyi voimakkaasti suojaosan myötä

Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa 4,1–4,5 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla verrokkiryhmään verrattuna. Osa-aikatyön osallistumisjousto suhteessa taloudelliseen kannustimeen – osallistumisveroasteeseen – oli noin yksi, mikä kertoo osa-aikatyön reagoivan hyvin voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin.

Suojaosat eivät näytä syrjäyttäneen kokoaikatyötä

Tutkimuksessa ei löydetty viitteitä siitä, että suojaosat olisivat heikentäneet mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti. Vaikutukset näyttävät pikemminkin olleen kohtalaisen myönteisiä. Tulos on tutkijoiden mukaan tärkeä, sillä suojaosien on aiemmin pelätty houkuttelevan työttömiä jäämään osa-aikatyöhön kokoaikaisen työllistymisen sijaan.

”Tulokset osoittavat, että työttömät reagoivat herkästi siihen, kannattaako työn vastaanottaminen taloudellisesti. Kun pienten työkeikkojen vastaanottamisesta tehtiin kannattavampaa, osa-aikainen työskentely työttömyyden ohella yleistyi nopeasti. Suojaosat näyttävät siis parantaneen osa-aikatyötä tekevien työttömien toimeentuloa, eivätkä ne näyttäneet heikentäneen myöhempää kokoaikaista työllistymistä, vaan pikemminkin hieman vahvistivat sitä”, selventää Laboren erikoistutkija ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Salla Kalin.

Tutkimus julkaistiin vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä, joka on yksi julkisen talouden tutkimuksen johtavista kansainvälisistä lehdistä. Tutkimusryhmä yhdistää osaamista Laboresta, Tampereen yliopistosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta sekä kansainvälisistä tutkijaverkostoista IZA:sta ja CESifosta, ja se toteutettiin osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta ja Verotutkimuksen huippuyksikköä FIT:iä.

Taustatiedot

Tekijät: Salla Kalin (erikoistutkija, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, Labore ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT), Tomi Kyyrä (tutkimusprofessori, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja IZA), Tuomas Matikka (tutkimusjohtaja, VATT, FIT ja CESifo)

Aineisto: Koko väestön kattavat rekisteriaineistot vuosilta 2000–2021 (Kela, työttömyyskassat, Tilastokeskus) sekä työeläkelaitosten työsuhdeaineisto vuoteen 2018 asti. Suojaosauudistusten vaikutusten analyysi kattaa vuodet 2012–2018.

Rahoitus: Suomen Akatemia (hanke nro 346252), Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (hanke nro 345386), OP Ryhmän Tutkimussäätiö sekä Palkansaajasäätiö.

Julkaisu: Kalin, S., Kyyrä, T. & Matikka, T. (2026). Combining Part-time Work and Social Benefits: Empirical Evidence from Finland. Journal of Public Economics. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0047272726001210

Linkki tutkimukseen ja sen tiivistelmään.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi

Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.

Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.

Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi

Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye