Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa taidetestaukselle rahoitusta – määräraha jätettiin kuitenkin pois valtiovarainministeriön ehdotuksesta

Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2027 talousarvioksi julkaistiin 6.8.2026. Taidetestausta ei mainittu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoissa. 

Samassa yhteydessä julkistettiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön oma, keväällä valmisteltu talousarvioehdotus, jossa Suomen lastenkulttuuriliiton Taidetestaajat-toiminnalle myönnettäisiin 3,5 miljoonan euron määräraha. Tämä määräraha mahdollistaisi taidetestauksen jatkamisen lukuvuonna 2027–2028 yhdellä taidevierailulla ja estäisi sen, että ohjelma loppuu kokonaan nyt alkavan lukuvuoden jälkeen. 

“Haluamme tässä vaiheessa kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä siitä, että meitä on ehdotettu budjettiin. Toivomme hartaasti, että 3,5 M€ taidetestaukseen löytyy budjettiriihen jälkeen myös hallituksen lopullisesta talousarvioesityksestä”, sanoo Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen.

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa avustukset taiteen ja kulttuurin edistämiseen ovat yli 11 miljoonaa euroa pienemmät kuin OKM:n ehdotuksessa. Taidetestaajat-toiminnan rahoitus sisältyy tähän erotukseen. Asian käsittely jatkuu syyskuun alussa budjettiriihessä.

Mikäli Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelmaa ei oteta valtion budjettiin vuodelle 2027, taidetestaus päättyy keväällä 2027 Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteensä kymmenvuotisen rahoituskauden päättyessä. 

Taidetestaus tukee kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteutumista

MDI Publicin syksyllä 2025 julkaiseman selvityksen mukaan taidetestaus täyttää osaltaan perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja on myös linjassa kansallisten kulttuuripolitiikan tavoitteiden kanssa. 

”Taidetestaus toteuttaa kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteita liittyen kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen, saavutettavuuteen ja yhdenvertaiseen taidekasvatukseen. Poikkeuksellisen vaikuttavaa toiminnasta tekee se, että se tavoittaa vuosittain kokonaisen ikäluokan”, sanoo MDI:n asiantuntija Kirsi Siltanen.

Taidetestaajat-ohjelma on vienyt lähes kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset taidevierailuille osana koulupäivää syksystä 2017 alkaen. Taidevierailuja on järjestetty tänä aikana yli miljoona, ja niille on osallistunut jo yli 10 % Suomen asukkaista: 633 087 henkeä. 

“Nämä ovat monelle nuorelle ainutlaatuisia mahdollisuuksia päästä oman elinpiirin ulkopuolelle. Etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella olisi mahdotonta tehdä tällaisia retkiä ilman Taidetestaajat-ohjelmaa”, arvioi Hämeenlinnan yhteiskoulun rehtori Anne Laatikainen.

Arvio pitää paikkansa, sillä Taidetestaajat-ohjelman vuonna 2026 toteuttaman koulukyselyn mukaan vain 7,7 % kouluista olisi tehnyt viime lukuvuonna vastaavantyyppisiä vierailuja ilman taidetestausta. 

Nuorilta kerätyn palautteen perusteella taide on herättänyt vuosien varrella tunteita ihastuksesta hämmennykseen ja pitkästymiseen, kuten taiteen kuuluukin. Taidetestaajat.fi-sivustolla on jo yli 350 000 nuorten kirjoittamaa arviota, joiden perusteella taide on ollut esimerkiksi ”ihan peak”, ”legit hyvä”, ”ihan ok” ja “ihan tylsää”. Joku on huomannut, että ”melkein kaikesta voi tehdä taidetta”, toinen taas tiivistänyt: ”Ihanaa, että oli tämmönen tilaisuus ja vielä ilmaseks!”

Nuorten oikeus omaan mielipiteeseen ja sen ilmaisemiseen onkin taidetestauksen ydintä. Nuorten osallisuutta ja demokratiataitoja vahvistava työ on saanut myös valtakunnallista tunnustusta: vuosien aikana ohjelma on palkittu lukuisilla palkinnoilla, kuten Sivistyksen puolesta -palkinnolla (2023), demokratiapalkinnon kunniamaininnalla (2022) sekä Uusimaa-palkinnolla (2026). Taidetestaus kiinnostaa myös kansainvälisesti, ja ohjelmasta onkin otettu mallia esimerkiksi Norjan ja Viron kulttuurikasvatusohjelmien kehittämistyössä. Taidetestaus on herättänyt kiinnostusta Euroopan ulkopuolellakin esimerkiksi Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Nykybudjettia vähempikin riittäisi toistaiseksi

Nykyisen ohjelman vuosibudjetti on noin 7 miljoonaa euroa, joten opetus- ja kulttuuriministeriönkin ehdottama rahoitustaso merkitsisi ohjelman toteuttamista aiempaa pienemmässä laajuudessa.

“3,5 miljoonan euron budjetti edellyttäisi meiltä merkittäviä sopeutustoimia ja tarkoittaisi, että tämän lukuvuoden kahden taidevierailun sijaan nuoret saisivat kasiluokan aikana yhden taidevierailun”, kertoo Keskinen. “Tälläkin kuitenkin saataisiin ohjelma jatkumaan, jotta koko toimintaa ja kymmenen vuoden kehitystyötä ei tarvitsisi heittää hukkaan.”

Tulevaisuudessakin taidetestauksen keskeisinä tavoitteina on tavoittaa 100 % ikäluokasta ja kerätä nuorilta palautetta taidekokemuksistaan sekä kehittää koulujen ja taidekentän yhteistyötä.

“Ohjelman jatkuvuuden kannalta olisi välttämätöntä, että saisimme nyt tämän OKM:n esittämän 3,5 miljoonan euron rahoituksen kaudelle 2027–2028. Jos käyvä kone sammutetaan, uudelleenkäynnistys on aina kankeaa ja kallista, jopa mahdotonta”, toteaa Keskinen.

Valtionrahoitus on käytännössä ainoa realistinen rahoituslähde ohjelmalle syksystä 2027 eteenpäin. Mikäli ohjelmalle myönnetään rahoitus vuodelle 2027, tekee kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus päätöksen ohjelman pitkän aikavälin jatkosta ja tulevasta rahoituksesta.

Tulevaa kautta tuotetaan nyt joka tapauksessa

Epävarmassakin tilanteessa Taidetestaajat-tiimi jatkaa lukuvuoden 2027–2028 tuottamista siitä lähtökohdasta, että toiminta jatkuu yhden vierailun mallilla. Jatkorahoitus varmistuu kuitenkin vasta joulukuussa 2026, kun eduskunta hyväksyy valtion vuoden 2027 budjetin.

“Tänä syksynä toteutamme koulujen ilmoittautumisen ja ohjelmahaun ensi kaudelle ikään kuin varmuuden vuoksi, jotta olemme aikataulussa, jos rahoitus saadaan”, kertoo Keskinen.