Kysely: EU-laajentuminen saa suomalaisilta varovaista tukea – suosikkeja uusiksi jäsenmaiksi olisivat Norja ja Islanti

Kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuisivat erittäin myönteisesti Norjan (91 % vastaajista kannattaa jäsenyyttä), Islannin (89 %), Sveitsin (88 %) ja Britannian (78 %) mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Nämä maat eivät ole tällä hetkellä virallisia ehdokasmaita, tosin Islannissa äänestetään 29. elokuuta jäsenyysneuvotteluihin paluusta. Varsinaisista ehdokasmaista eniten tukea saisi Ukrainan jäsenyys (57 %) ja toiseksi eniten Montenegron (33 %).

”Myönteisimmin suhtaudutaan maihin, jotka ovat jo läheisiä EU:n kumppaneita ja jakavat EU:n perusarvot. Näin ollen yli puolet suomalaisista ottaisi mukaan myös Kanadan, mikä kertoo, että osa suomalaisista hahmottaa EU:n mahdollisena poliittisena ja arvopohjaisena yhteisönä, jonka rajat eivät määräydy pelkästään maantieteen perusteella”, Sitran johtava asiantuntija Riikka Marjamäki sanoo.

Myös mahdollinen välimalli saa varovaista kannatusta suomalaisilta: 40 prosentin mukaan EU:n tulisi mahdollistaa jäsenyyttä hakeneille maille niin sanottu kevytjäsenyys, jossa maat pääsisivät hyötymään esimerkiksi sisämarkkinoista ennen täysjäsenyyttä.

Unionin toimintakyky huolena

Laajentumista on perinteisesti perusteltu talouden, turvallisuuden ja demokratian näkökulmista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Yhdysvaltojen hiipuva poliittinen ja sotilaallinen sitoutuminen Natoon ovat muuttaneet laajentumisen myös korostuneen geopoliittiseksi kysymykseksi.

EU:n laajentuminen onkin tällä hetkellä aktiivisempaa kuin pitkään aikaan. Virallisessa jäsenyysprosessissa on useita itäisen ja Kaakkois-Euroopan maita.

Suomalaiset ovat varovasti (40 % vastaajista) sitä mieltä, että EU:n laajentuminen uusiin jäsenmaihin on kustannuksista huolimatta poliittisesti ja moraalisesti välttämätöntä. Laajentumisen ehdoista suomalaisten kanta on huomattavasti selvempi. Peräti 81 prosenttia katsoo, ettei EU:n tule tinkiä jäsenyyskriteereistään, kuten oikeusvaltioperiaatteesta tai korruption vastaisesta taistelusta, nopeuttaakseen uusien maiden liittymistä.

Myös EU:n sisäinen toimintakyky nousee vahvasti esiin ja 68 prosenttia vastaajista katsoo, että ennen uusien jäsenmaiden hyväksymistä EU:n on uudistettava sisäinen päätöksentekonsa, jotta unioni säilyy toimintakykyisenä.

”Tulevaisuuden laajentumispolitiikan hyväksyttävyys ratkaistaankin siinä, kykeneekö EU tarjoamaan uskottavan turvallisuuspoliittisen suojan uusille jäsenilleen ja samalla säilyttämään oman päätöksentekokykynsä ja huolehtimaan nykyisten jäsenmaidensa tasavertaisesta ja reilusta kohtelusta”, Sitran ennakointi- ja koulutustoiminnon johtaja Veera Heinonen sanoo.

Laajentuminen nähdään taloudellisena mahdollisuutena

Laajentumisen kustannukset herättävät suomalaisissa pohdintaa, erityisesti Suomen omien aluetukien ja syrjäseutujen näkökulmasta. Tämä on ollut nähtävissä myös, aiemmissa EVAn kyselyissä. 60 prosenttia vastaajista katsoo, että EU:n rahoja olisi käytettävä mieluummin Suomen syrjäseutujen kuin tulevien jäsenmaiden tukemiseen. 51 prosenttia kokee, että EU:n tulevien laajentumisten jälkeen Suomen saamat tuet on säilytettävä entisellään, vaikka se johtaisi EU:n budjetin kasvuun.

Laajentumisella on vastaajien mielissä myös myönteinen taloudellinen ulottuvuus. 58 prosenttia katsoo, että EU:n laajentuminen on Suomelle taloudellinen mahdollisuus, koska se avaa uusia markkinoita suomalaisille yrityksille.

”Yhteiskunnallinen keskustelu laajentumisesta ja sen vaikutuksista on Suomessa lähes olematonta, mikä on asian tärkeyden huomioiden hankalaa jo demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta. Oleellista olisi keskustella siitä, mitä laajentuminen tarkoittaa päätöksenteolle, rahoitukselle, ulkorajoille ja toimivuudelle”, sanoo Marjamäki. 

Kyselyn tulokset julkaistaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan superviikon alla. Laajentuminen noussee keskusteluihin niin suurlähettiläspäivillä kuin Turun Eurooppa-foorumissa 26.–28.8.

Näin kysely tehtiin

Sitran ja EVAn yhteinen EU-kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2026 osana EVAn Arvo- ja asennetutkimusten sarjaa. Kyselyyn vastasi 2 047 henkilöä. Lisäksi kyselyyn vastasi kutsuttuna 34 EU-asiantuntijaa. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Tiedot kerättiin 17.–30.3.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa).

Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

Tiedotteen tekstissä yhdistetyt prosenttiosuudet on laskettu pyöristämättömistä luvuista. Graafeissa lukuja on pyöristetty, joten prosenttiosuuksien yhteenlaskettu summa saattaa ylittää tai alittaa 100 %.

Samasta kyselytutkimuksesta on julkaistu aiemmin sisämarkkina- ja teollisuuspolitiikkaosioita sekä kumppanuuksiin ja geopolitiikkaan liittyviä tuloksia. Ne kertovat muun muassa, että suomalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin on muuttunut: unionilta odotetaan kykyä suojata jäsenmaitaan, vähentää haitallisia riippuvuuksia ja toimia maailmanpolitiikan myllerryksessä. Suomalaiset haluavat myös järeämpää teollisuus- ja teknologiapolitiikkaa – ja omavaraisuudesta ollaan valmiita maksamaan.

Sitran EU-työn tarkoituksena on tarjota päätöksentekijöille parempaa ymmärrystä käynnissä olevista murroksista ja niihin vastaamisesta. Ennakointitiedon lisäksi järjestämme kaksi kertaa vuodessa EU:n tulevaisuuden johtamiskoulutuksen ja syksyllä käynnistyy jo järjestyksessään seitsemäs kurssi.

Sitra järjestää Turun Eurooppa-foorumissa 27.8. tulevaisuussimulaation Euroopan sopeutumisesta ilmastonmuutokseen sekä keskustelutilaisuuden Pohjoismaiden teknologisista ja teollisista vahvuuksista Euroopan kilpailukyvyn ja resilienssin tukena.

Faktalaatikko: Ehdokasmaat

Seuraaville maille on myönnetty ehdokasmaan asema, ja ne uudistavat parhaillaan omaa lainsäädäntöään, jotta se vastaisi EU:n sääntöjä, asetuksia ja normeja:

• Albania
• Bosnia ja Hertsegovina
• Georgia
• Moldova
• Montenegro
• Pohjois-Makedonia
• Serbia
• Turkki
• Ukraina
• Lisäksi Kosovo, joka on mahdollinen ehdokas eli se on hakenut jäsenyyttä, mutta sille ei ole vielä myönnetty ehdokasmaan asemaa

Lähde: https://european-union.europa.eu/principles-countries-history/eu-enlargement_fi