Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi: Kohtuullisuus ja vastuullisuus muistettava vesilintujen metsästyksessä

Vesilintukantojen taantuma on otettava huomioon metsästyksessä. Elinympäristöjen väheneminen sekä niiden laadun heikkeneminen vaikuttavat lajiston supistumiseen sekä yksilömäärien laskuun. Elinaluekunnostukset, vesiensuojelutyö sekä kosteikkojen perustaminen ja hoito ovat yleistyviä keinoja parantaa vesilintukantoja. Haitallisten vieraspetojen pyynnillä autetaan laajasti myös muuta lajistoa.

Neljän vuosikymmenen aikana useiden riistasorsien kannat ovat vähentyneet merkittävästi, mikä edellyttää kohtuullisuutta saalismäärissä sekä pyynnin kohdistamista tavallisimpiin lajeihin. BirdLife ja Metsästäjäliitto suosittelevat kohdistamaan metsästyksen elinvoimaisiin ja runsaisiin lajeihin. 

Yleisimmin pyydettyjä lajeja ovat sinisorsa, tavi ja telkkä. Näistä kestävin verotuksen suhteen on sinisorsa, mutta myös sen kanta on laskenut viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Jokainen metsästäjä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että vesilinnustus säilyy kestävällä pohjalla ja että sille on jatkuvuutta, sanoo Metsästäjäliiton riista-asiantuntija Leena Kangas.

– Lajien tunnistaminen ja valinta on avainasemassa, jotta metsästyksellä ei heikennetä merkittävästi edes paikallista vesilintukantaa, muistuttaa BirdLifen lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko.

Vastuullinen metsästys näkyy käytännössä

Vastuullinen vesilinnustaja toimii maltillisesti. Lintu on tunnistettava varmasti ennen laukaisua ja ampumamatkat on pidettävä riittävän lyhyinä. Käytettävän haulipatruunan sopivuus omaan aseeseen on testattava ennen metsästystapahtumaa. Noutavan koiran käyttö on erittäin suositeltavaa saaliin talteen saamiseksi.

Hämärämetsästys on kielletty auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä auringonnousua edeltävän tunnin alkuun. Kestävässä metsästyksessä huomioidaan kellonajan lisäksi myös sääolosuhteet. Metsästys on siltä erää lopetettava, jos vesilintulajia ei voida hämärän vuoksi tunnistaa. Vastuullinen metsästäjä ei myöskään jatka jahtia, kun oma saalistavoite on täyttynyt, vaikka ampumatilaisuuksia vielä tulisikin.

Moninaisilla toimilla elinvoimaisia vesilintukantoja

Suomessa on meneillään useita vesilintukantojen tilan parantamiseen tähtääviä hankkeita. Vesilintujen elinympäristöjä kunnostetaan, kosteikkoja perustetaan ja hoidetaan, sekä vieraspetoja – minkkejä ja supikoiria – poistetaan tehopyynnillä. Poikastuotantoa tuetaan pesimärakenteilla, kuten sorsalintujen pesäputkilla, pesälaatikoilla ja pöntöillä.

Vesilinnustuksen ulkopuolelle jätetyillä levähdysalueilla vesilintupoikueet ja emolinnut voivat valmistautua siirtymään talvehtimisalueille. Metsästäjäliiton ja BirdLife Suomen yhteisessä SOTKA-hankkeessa on tavoitteena perustaa 150 vapaaehtoisuuteen perustuvaa syyslevähdyskohdetta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä hankkeessa on perustettu runsaat kuusikymmentä kohdetta eri puolille maata.

SOTKA levähdysaluehanke: www.vesilinnut.fi

Metsästyskauden avaus ja lajikohtaiset rajoitukset

Vesilintujen metsästys alkaa torstaina 20.8.2026 klo 12.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla on rajoitettu useiden uhanalaisten lajien metsästystä myös tulevalla kaudella:

• • Punasotkan metsästys on kielletty koko maassa.
• • Nokikanan metsästyskieltoa jatketaan kolmivuotiskaudelle 2026–2028.
• • Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty.
• • Allin metsästys on kielletty sisämaassa. Merialueella ja sen saarilla ja luodoilla metsästys on sallittu 1.9.–31.12., ja saaliskiintiö on viisi allia metsästäjää kohden vuorokaudessa.
• • Metsähanhea saa metsästää tiukoin rajoituksin 20.–27.8. pohjoisemman Suomen alueella (mm. Kainuu, suurin osa Lappia sekä osia Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaasta) sekä 1.10.–30.11. kaakkoisessa Suomessa laajemmalla alueella. Pesimäalueiden paikalliseen kantaan elokuussa kohdistuvassa metsästyksessä saaliskiintiö on yksi metsähanhi metsästäjää kohden, ja ravintohoukuttimien käyttö sekä peltometsästys ovat pesimäalueilla kiellettyjä.
• • Merihanhen metsästys on edelleen kielletty sisämaassa, ja rannikkoalueella on voimassa saaliskiintiö sekä rajoitus aikaistettuun peltometsästykseen.

Tarkat, alueelliset ja ajantasaiset rajoitukset kannattaa aina tarkistaa Oma riista -palvelusta tai riista.fi-sivustolta ennen metsälle lähtöä.

Saalisilmoitusvelvollisuus

Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä metsähanhesta, merihanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista sekä iso- ja tukkakoskelosta.

Uhanalaisuusluokitus

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Erittäin uhanalaisiksi on luokiteltu muun muassa tukkasotka, haahka ja nokikana, ja vaarantuneiksi esimerkiksi haapana, jouhisorsa ja heinätavi. Ajantasainen uhanalaisuusluokitus kannattaa tarkistaa riista.fi- ja birdlife.fi-sivustoilta.