Toimimattomat tietojärjestelmät halvaannuttavat oikeudenhoidon

Julkisessa keskustelussa puhutaan tekoälyloikasta ja esitellään sen mukanaan tuomia huimia julkisen hallinnon tehostamismahdollisuuksia.

Samaan aikaan oikeudenhoidossa eivät toimi nykyisetkään tietojärjestelmät. Juristiliittoon on tullut loppukesän aikana useita yhteydenottoja turhautuneilta jäseniltä, jotka ovat kertoneet tuomioistuin- ja syyttäjälaitoksen tietojärjestelmien vakavista ongelmista ja toimintakatkoista. Pahimmillaan tämä on tarkoittanut jopa päivien mittaisia katkoksia, jolloin työt seisovat. Myös Yle uutisoi 19.8. laajoista ongelmista tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen tietojärjestelmissä.

– Kun tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen työ halvaantuu tällä tavoin, tarkoittaa se välittömästi valtavia menetyksiä käyttämättöminä työtunteina ja prosessien pitkittymisenä, toteaa Juristiliiton toiminnanjohtaja Liisa Aro.

– Toimiessaankin järjestelmät ovat nykyisellään erittäin toimimattomia ja vievät pahimmillaan enemmän aikaa kuin tuovat tehoa, Aro jatkaa.

Parhaillaan valmistellaan valtion talousarviota vuodelle 2027. Oikeusministeriön ehdotukseen sisältyy vuoden 2026 lisätalousarviota vastaava 4,7 miljoonan euron lisäys tuomioistuinten lainkäytön henkilöstön turvaamiseen, mutta sen valtiovarainministeriö on karsinut pois omasta ehdotuksestaan. Tämä on täysin kestämätöntä oikeuslaitoksen toimivuuden ja sitä kautta kansalaisten oikeusturvan kannalta. Myös oikeusministeriön hallinnonalan ICT-kuluihin suunnitellaan 5,6 miljoonan eli liki kolmenkymmenen prosentin säästöjä vuoteen 2026 verrattuna.

– Mikäli säästöt toteutuvat tällaisina, ei ole odotettavissa helpotuksia oikeudenhoidon ongelmiin. Suomalaiset ansaitsevat toimivan oikeusjärjestelmän, jossa ratkaisun saa kohtuullisessa ajassa. Nyt näyttää siltä, ettei oikeudenhoitoa ja oikeusvaltiota arvosteta riittävästi, Liisa Aro sanoo.

– Säästöt ovat nappikauppaa valtion kokonaisbudjetissa. Muutamilla miljoonilla turvattaisiin oikeusvaltio, mutta sitä hintaa ei olla valmiita maksamaan.