Puinnit etenevät vaihtelevissa sääoloissa

Syyskasvien ja kuminan puinnit pisimmällä

Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat tällä hetkellä puolessa välissä, ja kuminasta on korjattu 70 %. Syysrypsi ja -rapsi on joillakin alueilla korjattu jo kokonaan, kun toisilla alueilla niiden korjuu on vasta alussa.

Kevätviljoista on puitu eniten ohraa, 11 % alasta. Myös kauran puinnit ovat alkaneet, ja alasta on korjattu tähän mennessä 7 %. Sen sijaan kevätvehnän puinnit eivät ole vielä juurikaan käynnistyneet lukuun ottamatta Varsinais-Suomea, jossa noin 5 % alasta on puitu.

Herneestä on puitu 5 % alasta, eniten Etelä-Karjalassa, jossa noin 20 % alasta on korjattu. Härkäpavun, kevätrypsin ja kevätrapsin puinnit eivät ole vielä alkaneet. Niiden korjuuseen päästään syyskuun puolella.

Puinteja ovat jonkin verran hankaloittaneet rajujen ukkoskuurojen takia lakoon menneet kasvustot sekä rikkakasvien, kuten ohdakkeen, valvatin ja pujon, runsastuminen ja kasvaminen kasvustojen läpi. Etenkin herne ja kevätöljykasvit ovat kärsineet laosta, ja pahimmillaan 70–80 % niiden alasta on laossa. Kevätvilja-alasta noin 13 % on laossa, eniten ohraa. Lakoontuminen lisää riskiä sadon laadun heikentymiselle ja viljoilla punahome voi runsastua.

Alkukasvukauden kuivuus heikensi syysviljojen satonäkymiä

Rukiin ja syysvehnän satonäkymät ovat viimevuotisia heikommat. Talven kovat pakkaset ja alkukasvukauden kuivuus harvensivat kasvustoja ja heikensivät syysviljojen kehitystä, mikä on heijastunut koko kasvukauden ajan niiden kasvuun. Sekä rukiin että syysvehnän hehtaarisatojen arvioidaan olevan keskimäärin tyydyttäviä, joskin vaihtelu on suurta. Syysvehnän valkuaiset näyttävät ensimmäisten puintitulosten perusteella kuitenkin olevan hyvällä tasolla.

Kevätviljojen puinnit ovat vasta aivan alussa, joten kattavaa tietoa sadon määrästä ja laadusta ei vielä ole. Satonäkymät vaihtelevat tyydyttävästä hyvään, mutta niiden toteutuminen edellyttää, että sadonkorjuukauden sää on poutainen. Ohralla ja kauralla arvioidaan kevätviljoista parhaimmat satonäkymät. Viljakasvustot ovat olleet pitkin kasvukautta reheviä ja tiheitä, mutta kevätvehnä on jäänyt paikoin harvaksi. Etelä-Suomessa, etenkin Varsinais-Suomessa, alkukesän kuivuus ehti verottaa kevätviljojen pensomista. Aikaisimmat kylvökset näyttävät onnistuneen parhaiten. Paikalliset rankat sateet ovat aiheuttaneet kuitenkin lakoa, etenkin rehevillä viljapelloilla, ja heikentäneet peltojen kantavuutta. Myös tautipaine on noussut kasvukauden loppua kohden ja punahomeen oireita on havaittu viljoissa jonkin verran.

Herneen satonäkymät vaihtelevat tyydyttävästä hyvään. Herneet pärjäsivät alkukesän kuivuudessa hyvin, mutta myöhemmin kasvukaudella ne ovat kärsineet liiallisista sateista ja lakoontuneet. Kevätrypsi- ja rapsikasvustojen kunto vaihtelee paljon eri alueilla. Aikaisimpien kylvöjen kasvustojen kukinta oli vaatimatonta ja kukinta-aika lyhyt. Tilannetta vaikeuttivat myös runsaina esiintyneet tuholaiset, erityisesti kaalikoi ja rapsikuoriaiset. Sen sijaan myöhemmin, kesäkuun alussa kylvetyt kevätrypsit välttyivät pahimmilta tuholaisongelmilta ja kukkivat tasaisesti. Kasvustoja on kuitenkin paikoin runsaasti laossa ja rikkakasvit ovat kasvaneet läpi. Satonäkymien arvellaan olevan tässä vaiheessa vain välttäviä ja myös sadon laatu on vielä arvoitus. Kuminan sato on vaihdellut välttävästä hyvään. Sokerijuurikkaan ja perunan kasvu on vielä kesken, ja niiden satonäkymät ovat tässä vaiheessa tyydyttävät. Peruna on paikoin kärsinyt runsaiden sateiden aiheuttamasta liiallisesta märkyydestä.

On huomattava, että pääosalla viljelykasveista korjuukausi on vasta alussa, ja tilanne voi vielä muuttua paljon ennen kuin kaikki sato on saatu korjattua talteen. Epävakainen sää sadekuuroineen uhkaa keskeyttää ja viivästyttää sadonkorjuutöitä ja on riski sadon laadulle.

Nurmet ovat kasvaneet hyvin

Säilörehunurmet ovat kasvaneet tämän kesän kasvuolosuhteissa hyvin. Alkukasvukauden kuivuus heikensi joillakin alueilla ensimmäistä säilärehusatoa, mutta pääosin ensimmäinen ja toinen säilörehusato ovat olleet runsaat ja hyvälaatuiset. Osalla tiloista sateet haittasivat korjuuta ja heikensivät laatua.

Toisen nurmisadon korjuu tehtiin valtaosalla alueista heinäkuun loppupuolella, ja sadon määrä ja laatu olivat pääosin hyviä. Nurmi on toisen niiton jälkeen lähtenyt hyvin kasvuun ja kolmannesta sadosta ennakoidaan siten myös hyvää. Kolmannen sadon korjuuseen kaikilla tiloilla ei ole enää tarvetta, ja se aiotaan tehdä 20–50 %:lta säilörehualasta.

Syyskylvöalat pysyvät pääosin samoina

Uusien syyskasvien kylvöt vuoden 2027 satoa varten ovat alkaneet. Syyskasvien kylvöalan toteutumisen ratkaisee sää ja se, kuinka paljon peltoa ehtii vapautua kylvöihin riittävän aikaisin tämän kasvukauden puinneilta. Syyskasvien alan arvioidaan pysyvän lähes samansuuruisena kuin viime syksyn kylvöissä.

Syysrapsin ja -rypsin kylvöt tehtiin elokuun ensimmäisillä viikoilla, ja kylvöalat ovat viime vuoden suuruisia tai vähän pienempiä. Syysrukiin kylvöaika on menossa parhaillaan, ja syysvehnää kylvetään elo-syyskuun vaihteessa. Rukiin kylvöalan ennakoidaan säilyvän viime vuoden suuruisena tai lisääntyvän hieman. Syysvehnän alan arvioidaan säilyvän samana, mutta syksyn sääolosuhteet voivat muuttaa tilannetta suuntaan tai toiseen. Muista syysviljoista syysruisvehnän pinta-alan arvioidaan nousevan edelleen hyvien sato-odotusten myötä, samoin syysohra kiinnostaa.

Avomaan vihannesten satokausi parhaimmillaan

Avomaan vihanneksia on kaupassa nyt runsas valikoima kurkuista, kurpitsoista ja juureksista erilaisiin kaaleihin asti. Tomaattia on hyvin kaupoissa, mutta hetkittäistä niukkuutta voi esiintyä kasvustojen vaihtojen vuoksi. Kasvihuonekurkkua on myös hyvin tarjolla ja sitä on tänä kesänä riittänyt myös jonkin verran vientiin.

Kotimaisesta omenasadosta on tulossa hyvä. Kaupallisilla viljelmillä on aloiteltu aikaisten lajikkeiden sadonkorjuuta vähitellen. Kotipuutarhoissa on monin paikoin tulossa runsas omenasato.

Avomaan marjasesonki alkaa puolestaan olla jo lopuillaan suurimmassa osassa Suomea, mutta paikallisesti on vielä mustaherukkaa ja pensasmustikkaa saatavilla. Mansikkaa ja vadelmaa saadaan myös vielä useita viikkoja tunneliviljelmiltä, mutta avomaalta mansikkaa poimitaan enää pieniä määriä myöhäisistä istutuksista.

Kasvutilannekatsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista.

Seuraava ja tämän kasvukauden viimeinen tiedote julkaistaan torstaina 24.9. 

 

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi ja puutarhakasvien osalta Arto Vuollet, puh. 050 476 1180, arto.vuollet@slf.fi.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta paikallisilta ProAgria Keskuksilta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo, Atso Mehto 050 468 0454, Ainomaria Räisänen 050 440 6524

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Tuomas Granni 0400 859 399

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Tiia Vilkman 050 599 9349

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Nora Lindroos 040 565 7244, varahenkilö Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Maarit Partanen 050 350 9252

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452

Pohjois-Savo, Roni Riekki 040 179 5001, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Niiro, puutarha 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Ville Myllylä 050 598 7228, varahenkilö Riikka Rinta-aho 040 523 4116

ProAgria Keski-Suomi, Hanna-Maria Laukkanen 043 826 9715, Jarkko Nurminen 043 826 9719, Eeva-Liisa Neuvonen 0400 747 289, puutarha Marjo Marttinen 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Juho Moisio 0400 838924, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, nurmet Jarkko Storberg 0400 849 992, puutarha Lotta Palo 050 664 72

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Emil Hästbacka, 044 4314 212, varahenkilö Johan Holmström 050 464 3270

ProAgria Pohjois-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa, nurmet ja luomu Olli Valtonen, 040 735 5519, nurmet Henna Lehtosaari-Vähäkuopus 041 730 8242, Anniina Säisä 043 826 6492, Marika Sohlo 043 8266 494

Lappi, Enni Ylitalo 050 465 9364, Heta Ylijääskö 050 468 7766

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Fredrik Svanberg 0457 345 7780, puutarha Pernilla Gabrielsson 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga 050 911 5920