Avoimet ovet pohjoissavolaisilla luomutiloilla Suomen luonnon päivänä lauantaina 29.8.2026

Miksi luomua nostetaan esille Suomen luonnon päivänä?

Luonnonmukaisen tuotannon menetelmiä ja tuotantosääntöjä noudattava viljelytapa on hyvin tärkeä luonnon hyvinvointia edistävä teko. Luomutuotanto varmistaa vesistöjen pysymistä hyvässä tilassa. Sisävesien pinta-ala on Pohjois-Savossa maakunnan pinta-alasta laskien 18 prosenttia.

Luomun vähimmäisvaatimuksena on kasvinvuorotus, missä paljon muokkausta vaativat kasvit ja koko kesän muokkaamatta olevat maan kasvukuntoa parantavat monilajiset kasvustot vuorottelevat. Tällainen viljelytapa vähentää peltojen maaeroosiota ja vähentää erityisesti rantapeltojen vesistökuormitusta.

Luomuviljelmillä ei käytetä, eikä niitä siten myöskään pääse huuhtoutumaan vesistöihin, synteettisesti valmistettuja torjunta-aineita. Ne haittaavat vesiekosysteemin toimintaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina.

Luonnonmukainen tuotanto edistää luonnon monimuotoisuutta. Luomueläintiloilla eläimet laiduntavat pitkän laidunkauden. Laitumille muodostuu rikas kasvi- ja hyönteislajisto, mikä parantaa erityisesti peltolintujen elinympäristöjen säilymistä ja uusien syntymistä. Tiloilla on hyvin usein peltolaitumien lisäksi luonnonlaitumia metsissä ja niityillä.

Pohjois-Savon luomu vuonna 2025

Pohjois-Savossa oli luomupeltoa 18 700 hehtaaria, Ruokaviraston ennakkotiedon mukaan samoin on tänä vuonna. Määrä on hieman yli 12 prosenttia maakunnan peltoalasta. Luomumaatiloja oli 254 viime vuoden lopussa ja niiden lisäksi luomuvalvonnassa on neljä muuta alkutuottajaa, heillä on mehiläistarha tai luomukeruualue.

Luomutuottajien osuus kaikista maatiloista on 9,3 prosenttia alueen viljelijöistä. Keväällä 2026 mukaan on tullut kaksi uutta viljelijää. Peltoalan keskiarvo per tila on 73 hehtaaria.

Suomen luomupinta-ala kasvaa vuonna 2026

Ruokaviraston vuoden 2026 ennakkotilasto kertoo, että luomuvalvontaan ilmoittautuneiden maatilojen lukumäärä ei laskenut enää, viime vuosien vähenevä suunta päättyi. Luomutiloja on nyt 10 prosenttia kaikista Suomen maatiloista ja luomupellon osuus koko Suomen pelloista on nousemassa 14,2 prosenttiin. Enimmillään osuus on ollut 15 prosenttia vuonna 2022.

Siirtymävaiheessa olevien hehtaareiden määrä on huomattavan paljon korkeampi kuin vuonna 2025, kaikkiaan 5000 hehtaaria. Luomuviljelyala on kasvamassa erityisesti Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Luomutilojen keskipeltoala jatkaa kasvuaan, se nousee ennusteen mukaan yli 82 hehtaarin tänä vuonna.

Suomen luonnon päivänä avoimet ovet kahdella luomutilalla 29.8.2026

Topin maatilamyymälä, tervetuloa kIo 10- 14, Muuruvesi

Topin Maatilamyymälä on luomuun erikoistunut tilamyymälä ja perheyritys. Tilalla on viljelty jo yli 30 vuotta luomupensasmustikoita. Topin Maatilamyymälä ja pensasmustikkatila on perheyritys, joka on toiminut jo 27 vuotta.

Suomen luonnon päivänä pääsee itse mustikkapensaisiin, silloin on itsepoimintapäivä. Päivän aikana Topi kertoo pensasmustikan luomuviljelystä ja tilalta saa ostaa pensasmustikan taimia.

Myymälästä voi ostaa oman tilan Topin luomu pensasmustikoiden lisäksi yli 2000 erilaista luomutuotetta ja muuta tuotetta. Kahvila avoinna.

Osoite: Topin Maatilamyymälä, Kaartotie 8, 73460 Muuruvesi

Nina puh. 050 536 6278

Lue lisää ja tutustu: www.topinmaatilamyymala.fi

Kukkaromäentila Oy, tervetuloa klo 10-15, Leppävirta

Tilalla on emolehmäkarja, päätuote on naudanliha. Tilalla pääsee näkemään eläimet luonnollisessa ympäristössään, tekemässä tärkeää maisemanhoitotyötä. Päivän aikana saa tutustua myös nykyaikaisen maatilan konekantaan, jolla viljellään ja säilötään karjalle talven rehut. Suomen luonnon päivänä tilapuodista saa ostaa luomunaudan pihvilihaa tuoreena, pakastettuna sekä jatkojalosteina.

Osoite: Kukkarosalmentie 85, 79100 Leppävirta

Riku puh.  044 577 5890 

Lue lisää ja tutustu: Kukkaromäen maatila

Aineisto on tuotettu Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun -hankkeen ja Kohti ekoalueita Ekoaluetiekartan kokoaminen Etelä-Savoon – hankkeen työnä. Hankkeet ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, joiden tehtäviä hoitaa nykyisin Itä-Suomen elinvoimakeskus.