Kokoomuksen Sarkomaa: Parannettu ikäihmisten kotitalousvähennys on kasvutoimi, joka parantaa arjen laatua ja keventää palvelupainetta

"Kotitalousvähennyksen kehittämistä on jatkettava. Kotitalousvähennys on viisasta ottaa nykyistä vahvemmin ja uudistettuna osaksi ikäihmisten palvelukokonaisuutta”, Sarkomaa sanoo.

Suomen yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vauhdilla: ikäryhmään kuuluu tällä hetkellä yli 600 000 henkilöä ja määrän ennustetaan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaksinkertaistuvan lähes 1,3 miljoonaan vuoteen 2075 mennessä.

Palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää uusien palvelumuotojen kehittämistä.

Ikäihmisten parannetun kotitalousvähennyksen tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja tehnyt asiasta vakuuttavat laskelmat Sitran Kotitalousvähennys arjen tukena -julkaisussa. Raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös ottaa käyttöön senioreiden korotettu kotitalousvähennys.

Sitran ehdotuksessa kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin yli 75 vuotta täyttäneiden osalta, omavastuu poistettaisiin ja aivan uutena elementtinä tuotaisiin suora tuki pienituloisille, jotta kotitalousvähennyksen käyttö olisi kaikille mahdollista. Sitra arvioi laskelmissaan ”superkotitalousvähennyksen” tuovan säästöjä vähentämällä ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ja lisäävän yrittäjyyttä. Sitran mallin tarkastelu ja sen jatkokehitys olisi Sarkomaan mukaan hyvä olla osa selvitystyötä.

"Ikäihmisten kotitalousvähennyksessä ei ole kyse vain verotuksesta, vaan siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja voivat asua pidempään omassa kodissaan. Samalla voidaan keventää julkisten palvelujen painetta ja luoda työtä palvelualoille", Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen rooli on ikäihmisille erityisen tärkeä. Valtaosa, noin 90 prosenttia yli 75-vuotiaista, asuu kotona. Vain noin 6 prosenttia kaikista ikäihmisistä on ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä ja noin 13 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Julkisia kotipalveluja saa useimmiten vasta, kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Lisäksi kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on pääosin hankittava myös muualta.

”Senioreiden elämäntilanteet ovat erilaisia, ja palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Monet senioreista ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Yhä useampi auttaa ikääntyvää läheistään. Osa tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoidossa. Usein avun tarve kasvaa iän myötä. Moni seniori asuu kuitenkin yksin, eikä kaikilla ole läheisiä tai ystäviä auttamassa. Kotitalousvähennys on tärkeä tuki ikäihmisille sekä heitä auttaville läheisille, joista moni on mukana työelämässä”, Sarkomaa sanoo.