Lomautettujen määrä laskenut vuodentakaisesta ja kasvanut kesäkuusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen maakunnissa

Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 481, Kymenlaaksossa 511 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 755 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 15,1 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,7 %, Kymenlaaksossa 14,5 % ja Päijät-Hämeessä 15,8 %. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella heinäkuun aikana 1 186 kappaletta, se on 181 uutta avointa työpaikkaa vähemmän kuin vuosi sitten.

Etelä-Karjala

Etelä-Karjalassa oli heinäkuun 2026 lopussa 8161 työtöntä. Työttömien määrä kasvoi seitsemän prosenttia verrattuna vuodentakaiseen (+557 hlöä). Valtakunnallisesti työttömyys kasvoi saman verran (+7 %). Lomautettuna Etelä-Karjalassa oli 481 henkilöä, mikä on vähemmän kuin vuosi sitten (-76 hlöä, -14 %). Kesäkuuhun verrattuna lomautukset lisääntyivät. Maakunnan työttömyysaste oli 14,7 % eli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Etelä-Karjalan kunnista työttömyys laski vuodentakaisesta Taipalsaarella ja Lemillä. Lemin, Luumäen, Parikkalan, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren työttömyysasteet olivat alle maan keskiarvon. Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli Imatralla (18,1 %). Lappeenrannan seudulla oli heinäkuussa 5651 työtöntä, Imatran seudulla 2510. Työttömyys lisääntyi Imatran seudulla suhteellisesti enemmän kuin Lappeenrannan seudulla.

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi Etelä-Karjalassa selvästi enemmän kuin työttömyys keskimäärin. Nuoria oli heinäkuussa työttömänä 1081, ja kasvua vuodentakaisesta oli 23 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys kasvoi Etelä-Karjalassa vuodentakaisesta kuusi prosenttia. Heitä oli työttömänä 3127.

Vähintään vuoden työttömänä olleita oli Etelä-Karjalassa heinäkuussa 2249. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski vuodentakaisesta prosentilla. Etelä-Karjala oli ainoa Suomen maakunta, jossa pitkäaikaistyöttömyys laski. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli noussut hieman vuodentakaisesta (+2 %). Etelä-Karjalassa oli heinäkuussa 1219 ulkomaalaista työtöntä. Se on 15 % kaikista maakunnan työttömistä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Etelä-Karjalassa heinäkuun aikana 157, valtaosa paikoista ilmoitettiin Lappeenrannan seudulle. Paikkailmoittelu väheni sekä Lappeenrannan että Imatran seuduilla vuodentakaiseen verrattuna. Eniten uusia paikkoja ilmoitettiin seuraavissa tehtävissä: maansiirtokoneiden kuljettajat, myyjät, muut prosessinvalvonnan asiantuntijat, kuorma-autojen ja erikoisajoneuvojen kuljettajat sekä toimisto- ja laitossiivoojat.

Kymenlaakso

Kymenlaaksossa oli heinäkuun 2026 lopussa 10 213 työtöntä. Työttömien määrä kasvoi kolme prosenttia (+341 hlöä) verrattuna vuodentakaiseen. Valtakunnallisesti työttömyys lisääntyi seitsemän prosenttia. Lomautettuna Kymenlaaksossa oli 511 henkilöä, mikä on 20 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kesäkuuhun verrattuna lomautukset lisääntyivät. Maakunnan työttömyysaste oli 14,5 % eli 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Työttömyys kasvoi vuodentakaisesta kaikissa kymenlaaksolaisissa kunnissa. Virolahdella työttömien määrä kasvoi vähiten (+1 hlö). Maakunnan kunnista korkein työttömyysaste oli Kotkassa (16,5 %) ja matalin Pyhtäällä (10,4 %). Kouvolassa oli heinäkuussa 4786 työtöntä, Kotka-Haminan seudulla 5427. Työttömien määrä nousi Kotka-Haminan seudulla viisi prosenttia ja Kouvolassa kaksi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Nuorisotyöttömyys kasvoi Kymenlaaksossa enemmän kuin työttömyys keskimäärin. Nuoria alle 25-vuotiaita oli heinäkuussa työttömänä 1235, ja kasvua vuodentakaisesta oli 10 %. Yli 50-vuotiaiden työttömyys nousi vuodentakaisesta 2 %. Heitä oli Kymenlaaksossa työttömänä 4067.

Vähintään vuoden työttömänä olleita oli Kymenlaaksossa heinäkuussa 4141. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 15 %. Ulkomaalaisten työttömien määrä oli noussut vuodentakaisesta 4 %. Kymenlaaksossa oli heinäkuussa 1417 ulkomaalaista työtöntä. Se on 14 % kaikista maakunnan työttömistä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kymenlaaksossa heinäkuun aikana 586. Se on viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkailmoittelu oli kasvussa etenkin Kouvolassa. Työpaikkoja ilmoitettiin etenkin rakennusalalle. Eniten uusia paikkoja ilmoitettiin seuraavissa tehtävissä: rakennusalan avustavat työntekijät, talonrakentajat, kirvesmiehet ja rakennuspuusepät, myyjät sekä rakennuspuhdistajat ja nuohoojat.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä oli heinäkuun lopussa 14 775 työtöntä työnhakijaa, mikä on 837 henkilöä enemmän (+6 %) kuin vuotta aikaisemmin ja 246 henkilöä enemmän kuin edelliskuussa. Päijät-Hämeen kunnista työttömyys kasvoi vuodentakaisesta suhteellisesti eniten Orimattilassa (+13 %) ja Lahdessa (+8 %) ja laskua oli eniten Padasjoella (-21 %) ja Sysmässä (-15 %).

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni Päijät-Hämeen kunnissa 38 henkilöllä edellisvuodesta. Eniten lomautettuja oli heinäkuussa Lahdessa (473 hlöä), Hollolassa (82 hlöä) ja Heinolassa (59 hlöä).

Päijät-Hämeen maakunnassa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 6 550, mikä on 856 henkilöä (+15 %) enemmän kuin vuosi sitten ja 48 henkilöä enemmän kuin edelliskuussa. Heistä 3 616 henkilöä on ollut yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä. Yli viisi vuotta työttömänä olleita oli 901, mikä on 14 prosenttia kaikista pitkäaikaistyöttömistä.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Päijät-Hämeessä 15,8 prosenttia. Se on koko maan maakunnista toiseksi korkein. Maakunnan korkeimmat työttömyysasteet olivat Lahdessa (18,2 %) ja Heinolassa (15,4 %).

Aktivointiasteeseen* luettavissa palveluissa oli heinäkuun lopussa 2 283 asiakasta, mikä on 242 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Aktivointiaste oli heinäkuun lopussa 13,4 prosenttia, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Aktivointiasteeseen lasketaan työllistymistä edistävät palvelut, jotka katkaisevat työttömyyden. Työvoimaviranomaisilla ja kunnilla voi olla myös muita palveluita, jotka eivät näy aktivointiasteessa.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin heinäkuun aikana Päijät-Hämeen kuntien työllisyyspalveluihin 443 kappaletta. Lahden työllisyysalueella oli avoimeksi ilmoitettu 360 ja Päijät-Hämeen työllisyysalueella 83 uutta avointa työpaikkaa. Uusia työpaikkoja oli eniten tarjolla rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (181 paikkaa) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden (123 paikkaa) ammattiryhmissä. Ammateittain työpaikkoja oli eniten rakennussähköasentajille, lähihoitajille, betonirakentajille ja raudoittajille sekä tarjoilijoille ja myyjille.

* Työllistettyjen tiedoista on korjattu pitkään auki olleita jaksoja, jotka laskevat huomattavasti työllistettyjen ja palveluissa yhteensä olleiden lukumääriä sekä aktivointiastetta. Korjaukset on toteutettu kaikkiin vuosien 2025 ja 2026 kuukausitietoihin. Työllisyyskatsauksessa esitetyt vuoden 2026 tiedot ovat siten vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tietoihin.

Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen työnvälitystilastosta.

Tarkempaa tietoa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen työllisyyskehityksestä löydät maakuntien työllisyyskatsauksista sekä yhteenvetotaulukoista.

Elokuun työllisyyskatsaus julkaistaan 22.9.2026.