Turun yliopisto

Väitös: Uniapneaa voi hoitaa nielurisaleikkauksella

25.8.2026 08:30:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan aikuisten uniapneaa voidaan hoitaa myös nielurisaleikkauksella tehokkaasti ja pitkäkestoisesti. Kevyempi osittainen nielurisaleikkaus vaikuttaa olevan myös tehokas hoitomuoto, jonka pitkäaikaistehosta tarvitaan vielä lisätutkimusta.

Henrik Sjöblom
Henrik Sjöblom

Uniapnea on yksi kansantautejamme, jonka esiintyvyys on kasvussa. Hoitamaton uniapnea altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, aineenvaihduntahäiriöille sekä mielenterveysongelmille.

Turun yliopiston väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin aikuisten nielurisojen liikakasvun esiintyvyyttä, nielurisaleikkausten komplikaatioita, nielurisaleikkauksen pitkäaikaistehoa uniapnean hoidossa sekä uudenlaista, säästävämpää nielurisaleikkausta uniapnean hoidossa aikuisilla.

Lapsilla unenaikaiset hengityshäiriöt johtuvat useimmiten suurentuneista nielurisoista, ja nielurisaleikkaus on lapsilla todistetusti tehokas ja kansalaistenkin keskuudessa hyvin jo tunnettu hoito. Tavallisimmin nielurisat kuitenkin pienenevät murrosiän jälkeen.

Nielurisaleikkaus on vähän käytetty, hyväksytty uniapnean hoitomuoto myös aikuisilla, joiden nielurisat ovat jääneet suureksi, mutta etenkin sen pitkäaikaistehoa on tutkittu vähän. Lisäksi lapsilla on nykyään siirrytty lähes kokonaan kivuttomampaan ja turvallisempaan nielurisojen osapoistoon, jota ei juurikaan oltu vielä tutkittu aikuisilla.

Nielurisojen koko keskeistä

Tutkimuksen perusteella aikuisten nielurisojen liikakasvu on harvinaista, ja sen vuoksi se saattaa jäädä tunnistamatta uniapneapotilaita hoitavilta lääkäreiltä. Tutkimuksessa nielurisaleikkausten vakavien komplikaatioiden todettiin olevan hyvin harvinaisia.

– Nielurisaleikkaus on tavanomainen toimenpide, joka saattaa jopa parantaa uniapnean kokonaan aikuisilla, joilla on hyvin suuret nielurisat. Omien nielurisojensa koon saattaa pystyä jopa itse tarkistamaan kotona esimerkiksi matkapuhelimen kameran ja peilin avulla. Jos nielurisat vaikuttavat suurilta, kannattaa asiasta kysyä erikseen lääkäriltä, väitöskirjatutkija Henrik Sjöblom sanoo.

Tutkimuksen perusteella nielurisaleikkauksen pitkäaikaisteho vaikuttaa olevan hyvä. Lapsilla jo yleisesti käytössä olevan säästävämmän menetelmän tulokset aikuisillakin saattavat vastata perinteistä kivuliaampaa, nielurisat kokonaan poistavaa leikkausta.  

– Koska säästävämpää leikkausta tehdään jo yleisesti lapsille kaikkialla Suomessa, voidaan tutkimustuloksia soveltaa välittömästi kaikissa nielurisaleikkauksia tekevissä yksiköissä, Sjöblom kertoo.

Väitöstilaisuus perjantaina 4. syyskuuta

LL Henrik Sjöblom esittää väitöskirjansa ”Treatment of adult obstructive sleep apnoea with tonsillectomy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.9.2026 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa -sali, Hämeentie 11, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Harald Hrubos-Strøm (Akershusin yliopistollinen sairaala ja Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Heikki Irjala (TYKS Korvaklinikka ja Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on korva-, nenä-, ja kurkkutautioppi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henrik Sjöblom
Henrik Sjöblom
Lataa

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Tutkijat löysivät molekyylikytkimen, joka auttaa aggressiivista suolistosyöpää leviämään25.8.2026 12:14:29 EEST | Tiedote

Turun yliopiston biotiedekeskuksen ja Pariisin Gustave Roussy -instituutin tutkijat ovat löytäneet molekyylitason mekanismin, joka ratkaisee, ovatko aggressiivisen suolistosyövän solut oikein- vai nurinpäin niiden levitessä elimistössä. Löydös voi auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on suurin riski syövän leviämiseen vatsaonteloon. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä. Ingressi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye