SuPer varoittaa valtionosuuksien leikkausten seurauksista lapsille ja nuorille

Vaikka julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeä tavoite, hallituksen esittämät pysyvät rahoitusvähennykset voivat heikentää kuntien kykyä turvata lakisääteiset palvelut sekä riittävät henkilöstöresurssit erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien indeksikorotuksen leikkaaminen vähentää kuntien valtionosuuksia vuonna 2027 yhteensä 168 miljoonalla eurolla. Summaan sisältyy myös vuonna 2026 tehty 75 miljoonan euron valtionosuusvähennys, joka muuttuu pysyväksi vuodesta 2027 alkaen.

Lisäleikkaukset tulevat tilanteessa, joka myös hallituksen omassa esityksessä todetaan haastavaksi. Moni kunta kamppailee taloushaasteiden kanssa ja on jo nyt valmistautumassa tasapainottamistoimiin henkilöstövähennyksin, palveluverkkojen supistuksin sekä veronkorotuksin.

– On selvää, että tällaisessa pelivarattomassa tilanteessa valtionosuuksien lisäleikkaukset tulevat väistämättä kohdistumaan myös kuntien peruspalveluihin, varoittaa SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg.

Hallituksen esityksen vaikutusarvioissa tarkastelu painottuu ennen kaikkea valtion- ja kuntatalouteen, mutta lasten, nuorten, lapsiperheiden sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön näkökulmat jäävät vähälle huomiolle. Esityksestä ei käy ilmi, onko valmistelussa tehty lapsivaikutusten arviointia tai arvioitu miten pysyvät leikkaukset tulevat vaikuttamaan lasten oikeuksien toteutumiseen, varhaisen tuen saatavuuteen, oppimisen tukeen, syrjäytymisen ehkäisyyn tai henkilöstön mahdollisuuksiin toteuttaa heidän lakisääteisiä tehtäviään.

Varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat lasten kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta yhtenäisen ennaltaehkäisevän palveluketjun. Varhaiskasvatuksessa annettava varhainen tuki ehkäisee ongelmien kasautumista ja vähentää myöhempää tuen tarvetta koulussa. Jos kuntien taloudellinen liikkumavara heikkenee ja tukitoimista tai henkilöstöstä joudutaan säästämään, ongelmat siirtyvät aiempaa suurempina perusopetukseen. Tämä näkyy lisääntyvinä oppimisen haasteina, kasvavana tuen tarpeena, koulupoissaoloina sekä opetus- ja muun kasvatushenkilöstön kuormituksen kasvuna.

– Hallituksen esitys ei huomio, miten ennaltaehkäisevien palvelujen heikentyminen vaikuttaa myöhempään palvelutarpeeseen, sanoo Inberg. – Miten vähemmän varhaista tukea on tarjolla, sitä kovempia oppirahoja sitten maksetaan jälkeenpäin lisääntyneissä perusopetuksen, lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen ja muiden korjaavien palvelujen kuluissa sekä hyvinvointialueiden kustannuksissa.

SuPer vaatii, että esitystä täydennetään realistisilla arvioilla sen lapsi- ja perhevaikutuksista sekä vaikutuksista varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaedellytyksiin. Lisäksi on selvitettävä, miten esitys vaikuttaa hyvinvointialueiden palvelutarpeeseen ja julkisen talouden kokonaiskustannuksiin. Lyhyen aikavälin säästöt eivät saa johtaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikkenemiseen tai myöhemmin moninkertaisesti kasvaviin korjaavien palvelujen kustannuksiin